Tieto lisää uskoa

No Comments

Perustimme Hansdotterin vuoden 2018 kesällä, koska halusimme luoda itsellemme unelmien työpaikan. Työpaikan, jossa onnistuminen mitattaisiin asiakkaiden menestyksellä ja henkilökunnan tyytyväisyydellä. Taloudellisetkin tavoitteet luonnollisesti asetettiin, mutta tiesimme, että ne toteutuisivat, mikäli asiakkaat ja henkilökunta voivat hyvin.

Eilen saimme iloisen uutisen: Hansdotter on jo toisen toimintavuotensa jälkeen yksi Vuoden toimisto 2021 -tutkimuksen finalisteista. Se on meille kaikille erityisen tärkeä saavutus, sillä tämä Pohjoismaiden suurin markkinointiviestintätutkimus mittaa asiakastyytyväisyyttä. Finaalipaikka kertoo siitä, että meihin on luotettu ja yhteistyöhön on oltu tyytyväisiä.

Tieto kilpailukykyisestä asiakastyytyväisyydestämme lisäsi uskoa siihen, että olemme tehneet paljon oikein. Emme ole päästäneet itseämme helpolla, mutta emme ole päästäneet asiakkaitammekaan. Olemme uskaltautuneet pureutua koko ajan syvemmälle toimeksiantojen perusteisiin. Olemme nostaneet kumppaniemme rimaa pelottomasti. Kun asiakkaamme menevät yli korkeammalta, menemme mekin.

Vahvan yhteisen arvopohjan ansiosta työyhteisömme on selvinnyt myös pandemian aiheuttamasta sosiaalisesta epävarmuudesta ja työtapojen muutoksista. Jaksava ja osaava henkilökunta on ainoa kilpailuetumme. Siksi jatkamme työtämme henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Siinä Suomen Mielenterveys ry:n Hyvän mielen työpaikka -hanke on jo parin ensimmäisen kuukauden aikana osoittautunut erinomaiseksi avuksi.

Hyvät asiakkaat, parempi mieli.

 

Kun huolto on valmis, saat ilmoituksen tekstiviestillä.

No Comments

Rakastan tämän ajan muka-asiakaslähtöistä digitaalisuutta. Vitsivitsi.

Parittajan liila Pikku-Mersumme on vuosi sitten huollossa maahantuojan ylihintaisessa merkkiliikkeessä. Jo silloin saatiin sisäisen myyntiohjelman määrittämä, proaktiivinen tarjous seuraavaan B1-huoltoon. Nyt oli sen aika. Huollon varaaminen ei onnistunut puhelimitse, koska soittoon ei vastattu. Netissä se toki onnistui OmaVeho-palvelussa. Se tosin antoi korkeamman hinnan, kuin tarjouksessa saatu. Viestikenttään lisäsimme oikean hinnan.

Aamulla auto huoltoon. Tiskillä kysyttiin rekisterinumero ja sen kirjaamisen jälkeen kysyttiin, mihin huoltoon auto on tulossa. Vastasin, että tilauksessa kerrottuun B1-huoltoon. Tämän jälkeen minulta tiedusteltiin, että kertooko auton ajotietokone huollon tarpeesta. Kerroin semiystävällisesti, että juuri tietokoneen viesti oli alkukimmoke palvelunne varaamiseen, koska ilman sitä yleissivistykseni ei olisi riittäni B1-huollon tilaamiseen. Jätin avaimen ja minulle kerrottiin, että kun huolto on valmis, siitä tulee tieto tekstiviestillä. Arviolta valmista olisi 3-4 tunnissa, koska automaattivaihteiston öljyt tulee vaihtaa.

Kahdeksan tunnin jälkeen viestiä ei kuulu. Soitan huoltoon. Ei vastausta. Saan toki automatisoidun tekstiviestin, että soittoni on rekisteröity. Sama toistuu kolmen seuraavan soiton kohdalla. Soitan keskukseen ja kysyn, miten huoltoon saa yhteyden. Minut yhdistetään – takaisin keskukseen. Kahdeksan turhaa soittoa. Ajan paikalle laina-autollani. Auto on valmiina.

Kysyn tiskillä, miten huoltoon saa yhteyden. ”Esimerkiksi soittamalla”, minulle vastataan. Sanoin yrittäneeni kahdeksan kertaa. ”No puhelin soi koko ajan”, minulle vastataan. ”Ei soisi, jos siihen vastattaisiin”, näsäviisastelen. Laskun hinta osoittautuu vääräksi. ”Emme tienneet annetusta tarjouksesta”. Miten olisittekaan voineet tietää, sehän oli kerrottu sähköisessä tilauksessa. Hinta justeerataan asiakaspalvelutiskillä kivuttomasti luvatuksi. Huollossa on ilmennyt, että ”jarrupaloissa on kulumista ja moniurahihna on orastavasti lasittunut.” Tyytymättömyyden keskellä pyritään kuitenkin sinnikkäästi lisämyyntiin. Propsit siitä, mutta siitä huolimatta laaduton ja asiakasta aliarvioiva jälkimarkkinointi on uuden tuotteen oston este. Just sayin´.

Matkailualan ikiliikkuja

1 Comment

Mara- ja tapahtuma-ala on maalattu nurkkaan. Sinne pakotettuna elinkeinonsa puolesta taistelevat yritykset tekevät kaikkensa ollakseen innovatiivisia ja rohkeita. Kotimaan matkailulla olisi nyt keväthangilla momentum, mutta ei. Maamme istuva hallitus kusee yrittäjien kipinän sammuksiin hämmennysministeri Krista Kiurun kapellimestaroimana.

Kiuru suoltaa kapulakieltään ilmoille ja jokaisen lausunnon jälkeen Suomen kansalaisten ja yritysten epävarmuus kasvaa. Ministeri ja hallitus manaavat ilmoille mahdollisia uusia rajoituksia ja poikkeuslakeja. Viime vuonna hiihtoloma jäi tyystin pitämättä. Tänä vuonna ajoitin sen viikolle 10, jolloin koululaisperheet ovat jo ehtineet omansa pitää. Menisimme Lappiin, jossa majoitus on katsottuna. Lennot tai juna pitäisi vielä varata. Mutta varaa niitä nyt, kun maksettu lippu vaihtuu todennäköiseen voucheriin. Vanhatkin voucherit ovat käyttämättä. Ostanko uuden lipun voucherilla ja kun matka taas hallituksen toimesta peruutetaan, saan uuden voucherin. Voucherin päällä voucher. Matkailun ikiliikkuja.

Ymmärrän, että kansanterveys on elintärkeää. Suomi on ollut koronatorjunnan mallioppilas. Mutta ohjeita olisi motivoivampaa noudattaa, mikäli mahdollisia rajoituksia ei heiteltäisi ilmoille puolihuolimattomasti ja ennenaikaisesti. Aina, kun kristakiurut avaavat suunsa, sadat mara- ja tapahtuma-alan työntekijät menettävät työnsä. Moni yrittäjän omaisuutensa.

Hallituksen tulisi oppia sanomaan kyllä tai ei. Se, että kansalaiset ja yritykset ovat kuukaudesta toiseen löysässä hirressä, johtaa kohtuuttomiin vaikeuksiin.

 

 

 

Juuret ja siivet

No Comments

Päättyvä vuosi on ollut vaikea, mutta opettavainen. Se on voimistanut ikävääni ihmisten luo. Lavojen sulkeminen ei ole todellakaan tehnyt hyvää kaltaiselleni ihmiselle, joka on parhaimmillaan livenä. Ihmiselle, joka saa voimaa muista ihmisistä.

Kirjoitan tätä puolen päivän jälkeen. Tyypillinen työpäiväni – tämä mukaan lukien – on kestänyt jo seitsemän ja puoli tuntia. En juo kahvia enkä teetä. Istun tasapersettä läppäri sylissä – ilman taukoja. Tätä on nyt jatkunut reilut yhdeksän kuukautta.

Odotan aikaa, jolloin saan taas tapani mukaan puhua päälle, nähdä keskustelukumppanini kolmiulotteisena, kuulla hänen äänensä ilman sähköistä vahvistusta, haistaa hänen tuoksunsa, tulkita hänen mikroilmeensä. Kohdata hänet ihmisenä.

Me suomalaiset taputamme itse itseämme olalle. Olemme sopeutuneet etätyöskentelyyn muita paremmin. Työn tehokkuus on jopa kasvanut. Laatu ei. Teamsit tekevät viestinnästämme yksiulotteista ja marssimaista; epäspontaania ja huumorintajutonta.

En tee koskaan uuden vuoden lupauksia, mutta pidätän tänä poikkeusvuonna oikeuden asettaa toiveen. Toivon, että henkinen läheisyytemme jalkautuu ensi vuonna fyysiseksi. Sanotaan, että hyvä kasvatus antaa ihmiselle juuret ja siivet. Uskon, että pandemia viimeistään on osoittanut, että meidät juuremme ovat kietoutuneet yhteen. Toivon, että ensi vuosi tuo siipiemme alle kantavia tuulia. Toivon meille kaikkea hyvää. Toivon sinulle kaikkea hyvää.  Kiitos tästä vuodesta ja sen mittaa osoittamastasi kimmoisuudesta.

Välitilinpäätös: Älä soita tänne enää koskaan!

No Comments

Vuosi 2019 oli uuden yrityksemme ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Se sujui laadukkaasti ja nousujohteisesti. Jokainen kuukausi oli edellistään parempi. Ajattelin vuoden 2020 alussa, että tästä tulee pitkästä aikaa inspiroiva, liiketoiminnan kehittämisen vuosi. Miten väärässä olinkaan. Miten oikeassa olinkaan.

Nopeasti eskaloitunut pandemia edellytti uutta pelikirjaa. Onni onnettomuudessa oli, että uusikin pelikirja löytyi luettuna hyllystä: Sen selkämyksessä luki asiakaslähtöisyys, proaktiivisuus ja muutosvalmius. Otin viisi vuotta uskollisesti palvelleen kännykän käteeni ja aloin kartoittaa asiakkaidemme korona-tarpeita. Kun ne olivat selvillä, otin yhteyttä potentiaalisiin uusiin asiakkaisiin. Jos tiesin olevani asiakkaan liiketoimintaa palvelevalla asialla, soitin, kunnes suojaus petti. Vaikka takaraivossani tiesin asiakkaan joskus ajattelevan sinnikkyydestäni Ultra Bran hittiinsä kiteyttämin sanoin:

Kuusi kahdeksan kuusi
neljä kolme seitsemän yksi
Olet sietämätön tyyppi
ja mielipiteesi ovat vääriä
Älä soita tänne enää koskaan

Soitin, soitin ja soitin. Aamut ja illat vastasin eri kanavissa vastaanotettuihin kyselyihin ja päivisin delegoin niitä eteenpäin lihaa luiden päälle loihtiville kollegoilleni. Maaliskuussa koko yrityksemme siirtyi monen muun lailla miltei yli yön virtuaalimoodiin. Ketteryydestämme huolimatta huhtikuussa liikevaihtomme dyykkasi, mutta palautui toukokuussa edellisen vuoden tasolle – ylikin. Kesäkuusta lähtien jokainen kuukausi on taas ollut edellistään parempi. Kesällä käynnistimme kiivaan arjen keskellä kunnianhimoisen, liiketoimintamme perusteita tukevoittavan, datapohjaisen liiketoiminnan kehityshankkeen. Se on vaatinut ajattelutapojen uudistamista ja omien ideoiden altistamista kumppanien mielipiteille.

Tapanani on sanoa, että vain työ luo työtä. Ensin sitä syöttelee vastapuolen kenttäpuoliskolle eikä vastapalloja tunnu kuuluvan. Kun palloja on tarpeeksi ilmassa, alkaa niitä vähitellen myös palautua. Kiihtyvästä pallorallista selviytyminen uhkaa lamaannuttaa. Tulee väistämättömästi hetkiä, jolloin katse pitäisi pystyä pitämään useammassa pallossa yhtä aikaa. Tottakai tuntuu hyvältä, että tilauskirjamme on nyt täydempi kuin koskaan. Mutta valehtelisin, jos väittäisin, etten olisi joskus sunnuntai-illalla kokenut ahdistusta tulevan viikon työkalenterin ja Teams-helvetin edessä.

Kriisiaikana moni organisaatio ja sen jäsen on kokenut saa­neensa sel­laisia uu­sia mahdol­li­suuksia, joi­hin muu­ten ei olisi ol­lut tilai­suutta. On pakon edessä uskallettu ko­keilla sellais­ta, jo­ta ei­ olisi aiem­min harkittukaan. Onnistumiset ovat saaneet monet kokemaan itsensä entistä vahvemmiksi. Tätä kutsutaan traumaperäiseksi kasvuksi. Tälläkin voittavalla kolikolla on kääntöpuolensa. Kun tämä nyt elämämme uusi normaali palaa toivottavasti rokotteen myötä ensi vuonna vanhaan normaaliin, huomamme, että monet voittajista ovat hävinneet. Silloin meidän pitää osoittaa armeliaisuutta toisillemme. Itsellemme.

Hyvää ja rauhallista joulua.

 

Pirstaloituneita unelmia

No Comments

Viime kuukausina talousmedia on pursunut yritysten riemuviestejä, missä ne kertovat ottaneensa vastaan pandemian tarjoamat iskut ketterästi ja ilolla.

”Etätyö löi hyvin lävitse omassa työorganisaatiossamme, paluuta entiseen ei ole. Rentous omassa tiimissä on parantunut, ja tiimityöt sujuvat hienosti ajasta ja paikasta riippumatta. Etänä johtaminen on tuonut organisaatiollemme yllättävän vähän haasteita. Olemme jo ennen koronaakin tehneet paljon töitä monipaikkaisesti ja olemme huomanneet, että virtuaalitapahtumat ja -tapaamiset ovat paljon livehommia tehokkaampia.”

Onnea heille onnellisille.

En ole onneton toki minäkään, toki ajoittain turhautunut. Viime kuukausina moni koeteltu toimintamalli on mullistunut.  Vanhojen asiakkaiden ja työkavereiden kanssa on opeteltu uusia toimintamalleja. Uusia asiakkaita ja työkavereita on hankittu ja heihin on perehdytty verkon yli. Kevään jälkeen olen rekisteröitynyt kymmeniin uusiin digitaalisiin palveluihin. Tämä kaikki yhdessä on johtanut ainakin omalla kohdallani hallinnollisen työn määrän kolminkertaistumiseen. Strategiseen työhön keskittyminen on haastavaa päivä päivältä yltyvän Teams– ja viestikimaran keskellä. Liikevaihtomme on kasvanut vahvasti, mutta pandemiaa edeltäneet selkeät kokonaisuudet ovat muuttuneet uudessa normaalissa sekalaiseksi lauantaipussiksi. Unelmat elävät ja voivat hyvin, mutta viime kuukausina ne on nähty pirstaleisen lasin läpi.

Onneksi rokoteuutisten myötä näkyy toivoa näkyvyyden paranemisesta. Mutta muistakaa pitää silmällä kaveria kaiken kiireen keskellä. Kaikkien paluu uuteen normaaliin ei tule olemaan sujuva. Kuluneet kahdeksan kuukautta ovat vieneet monelta kollegalta ja asiakasyritykseltä voimia kahdeksan vuoden edestä. Työpaikoilla kannattaakin alkaa varautua hyvissä ajoin jo seuraavaan epäjatkuvuuskohtaan: kriisin jälkihoitoon.

 

 

Jokainen chanssi on mahdollisuus

No Comments

Parin viikon päästä Suomessa juhlistetaan vuoden harmainta päivää. Vaikka idea taitaakin olla lähtöisin lonkerobrändiltä, se kertoo myös suomalaisten realistisesta ja ilkikurisesta asenteesta omaa kansanluonnettamme kohtaan. Juhlitaan sitä, missä ollaan aidosti hyviä. Ei meistä kanarialintuja saa tekemälläkään.

Emme osaa aina arvostaa erityisyyttämme. Ulkopuolisen silmin katsottuna harmaastakin löytyy sävyjä. Vaikka Suomessakaan pandeamiaohjeistukset eivät ole aina sujuneet kitkatta ja tasa-arvoisesti, kokonaisuutena virkamiehemme ovat toimineet paineen ja epävarmuuden alla kiitettävästi. Olemme onnistuneet pitämään maamme poikkeustilanteessa kohtuullisen toimintakykyisenä.

Suomen hyvä onnistuminen on eurooppalaisessa vertailussa huipputasoa. Olen varma, että vaikka rajoitukset ovat iskeneet meilläkin kipeästi matkailu-, tapahtuma- ja ravintola-alaan, olemme voittajien puolella, kun akuutti kriisi on selätetty: Suomalainen harmaus, vakaus ja muita parempi toiminnan ennustettavuus tekevät meistä jatkossa entistä houkuttelevamman matkailukohteen ja entistä kiinnostavamman ympäristön investoida yritystoimintaan.

Tällä asuu maailman onnellisin kansa, joka pitää huolen myös senioreistaan. Maa, jossa jokaisen elämä on tärkeä. Suomi on maa, jossa ehkä iloitaan mollissa, mutta jossa myös hötkyillään vähemmän kuin muualla. On kiva käydä lomalla Välimerellä, missä viranomaisen tiskillä heilutellaan käsiä kuin tuulimyllyjä. Megatrendi saattaa kuitenkin jatkossa tukea kulttuureja ja yhteiskuntarakenteita, joissa asiat etenevät ilman suurempaa draamaa. Silleen tasaisen harmaasti – mutta luotettavasti ja avoimesti keskustellen.

Särö sielussa

No Comments

Elämme monialaisesti ahdistavia aikoja. Ei riitä, että vuosi sitten kiinalaiselta villieläintorilta irti päässeestä viruksesta paljastui ongenkoukkua muistuttava mekanismi, jonka avulla COVID-19 pystyy tarttumaan ihmisen soluihin sekä koukun terävällä kärjellä että varressa olevalla väkäsellä. Eksoottisia sivettikissoja, muurahaiskarhuja tai kotoisia punkkejakin vaarallisempi eläin ihmiselle on kuitenkin ihminen itse. Ihmisellä on parhaimmillaan kyky kirjoittaa sykähdyttäviä runoja, taito suunnittella kauniita taloja ja kunnianhimo keksiä hoito moneen pelättyyn sairauteen. Saman ihmisrodun pimeällä puolella taidot valjastetaan vetämään pahan ja ahneuden vankkureita.

Nyt ihmisen hahmoon naamioituneet iilimadot ovat hakkeroituneet psykoterapiakeskukseen varastaakseen ihmisten luottamuksellisia potilastietoja. Mitä siitä sitten pitäisi ajatella rikoksen kohteeksi joutuneiden potilaiden puolesta? Ajattelisin heistä samoin, kun vaihtoautoista. Jos huoltokirja on täytetty ajallaan ja tarvittavat korjaukset tehty, auto on turvallinen kumppani. Päältä korea, mutta huollattamaton auto voi osoittautua pommiksi. Sama koskee ihmistä. Rohkeutta on jatkossakin hoitaa itseään. Paskat iilimadoista!

He eivät täyttäneet odotuksia. He ylittivät ne.

No Comments

Vietimme neljä yötä juuri tullessamme hohtavan valkoisen lumipeitteen saaneella Ylläsjärvellä. Matkamme oli erinomaisen onnistunut. Säät ja maisemat suosivat, mutta erityisesti suomalaisten matkailu- ja ravintoalan yrittäjien palvelu oli kauttaaltaan huippuluokkaa.

Finnairin lennot vakuuttivat pandemia-aikaan viritetyllä turvallisuudellaan ja levollisuudellaan. Ei moitteen sijaa. Päinvastoin. Huomasin jopa ikävöineeni Finskin mustikkamehua. Sinivalkoiset siivet: Illaksi pois kotoa ja kotiin. Suosittelen.

Saavuimme alkuiltapäivällä Ylläsjärven rannalla sijaitsevaan pieneen, vain seitsemän huoneen boutique-hotelliin. Ja mihin hotelliin! Sen innovatiiviset yrittäjät Heidi ja Sirly olivat luoneet uskomattoman harkitun kokonaisuuden. Sijainti oli upea, sauna ja lumihangessa nököttänyt jacuzzi verrattomia ja ruoka uskomattoman hyvää. Söin Aurora Estatessa ehkä elämäni parhaimmat aamupalat. Hotellin silmää miellyttävän 50-paikkaisen fine dining -ravintolan viiden ruokalajin meny oli Michelin-tasoa. Suosittelen.

Sunnuntaina patikoimme turvallisesti Kesänkijärvellä, mutta maanantaina halusimme tehdä inan haastavamman retken. Omalta kylältä löytyikin Mintun ja Joonan pyörittämä erä- ja elämyspalveluyritys Pihka Outdoors. Joona haki meidät aamulla, ajoi Aakenustunturille, jossa kipusimme hänen johdollaan neljän tunnin reissun paikoin polviin ulottuvassa lumessa luonnonkauneuden ytimeen. Tunturin laella ihailimme maisemista ja nauttimme munkkikahvit. Poikkeuksellisen miellyttävä kokemus. Suosittelen.

Ylläsjärvellä 300 metrin säteellä majapaikastamme oli kolme lounasravintolaa. Otso, Aakenus Grill ja Kahvila Pasila. Kaikissa ruoka oli hyvää ja palvelu erinomaista. Otson monikansallinen soittolista, Aakenuksen omistajan hurmaava ystävällisyys ja Pasilan hampurilaiset ja autenttinen tunnelma olivat lyömättömät. Suosittelen.

Kotimatkalla kiersimme Levin kautta ja bongasimme vaatebrändi Hálon kompaktin, mutta valoisan tyylikkään lippulaivamyymälän. Olimme siellä varmasti tunnin ja viihdyin koko ajan. Tuotteet olivat omintakeisia, ajattoman tyylikkäitä ja palvelu ammattimaista, jopa jatsahtavan keinuvaa. Suosittelen.

Suosittelen vilpittömästi näiden kaikkien suomalaisten yritysten palvelua. Älkää käpertykö, vaan käyttäkää palveluita ja pitäkää ihanat suomalaiset yritykset elinvoimaisina. Tukenne on arvokkaampaa kuin aikoihin.

Tämän kirjoittaja ei saanut eikä olisi edes kehdannut pyytää etuja tai alennuksia yhdeltäkään jutussa mainitulta palveluntarjoajalta. Maksoin pyydetyn hinnan, mutta sain rahoilleni täyden vastineen – ja enemmän kuin uskalsin odottaa. Kiitos siitä.

 

 

Luottamus

1 Comment

Tiukkaa työsyksyä tauottaaksemme lähdimme lomalle Ylläkselle. Loistavasti jälleen kerran palvellut Finnair lennätti meidät turvallisesti perille. Kittilän lentoasemalla menimme hakemaan vuokra-autoamme Hertziltä. Saimme sen parissa minuutissa. Kun kysyin, missä auto on, virkailija vastasi:

”Se on tuossa 50 metrin päässä aseman edessä. Oranssi Pösö. Avain on virtalukossa. Kun koneenne laskeutui, kävin laittamassa auton lämpiämään, niin teidän on mukavampi jatkaa.”

Aina sitä ei muista arvostaa suomalaisuuden kovinta ydintä. Mikä luottamus meillä yhä on ihmisiin ja heidän rehellisyyteensä. Samaan luottamukseen törmää päivittäin työelämässä. Suomessa liike-elämässäkin uskotaan yhä kumppanien vilpittömyyteen. Se on ainutlaatuista.

Kesänkijärvellekin satoi eilen talven ensilumi.

Older Entries Newer Entries