Kolmistaan

No Comments

Ajattelin lähteä tänään katselemaan autoja. Katselemaan autoa. Joskus 90-luvun loppupuolella näin syksyisessä Kööpenhaminassa puistoon parkkeeratun kirkkaanpunaisen Peugeot 406 Coupen. Sen katolle pudonneet vaahteranlehdet ja katuvalon kelmeä keltainen loisto saivat sen näyttämään maailman kauneimmalta esineeltä.

Päätin, että joskus vielä sellainen.

Elämäntilanne oli auton hankkimiseen aina huono. Pojat olivat pieniä ja auton takapenkki ja tavaratila lähinnä näennäisiä. Nyt pojat eivät enää kulje juurikaan kanssamme, joten voisin ajella Pösön ja vaimoni kanssa ihan kolmistaan.

Paitsi, että.

Nyt markkinoilla on miltei vielä kauniimpi Peugeot. RCZ. Sellaista menen tänään katsomaan. Katson vain. Minulla ei ole aikomustakaan ostaa. Pienen urheiluauton hankkiminen olisi niin karkea esimerkki keski-iän kriisistä, että en anna ystävälleni sitä iloa.

Kaikkia unelmia ei ole tarkoitettu saavutettaviksi. Siksi niitä kait sanotaankin unelmiksi.

 

 

Leave a Reply