heinä 29
juusoYleinen
Lomalaisen ongelmat ovat pieniä. Millainen ilma tänään mahtaa olla, mitä tänään laitettaisiin ruuaksi?
Pienistä asioista kasvaa joskus suuria. Kumpaan sääennustukseen luottaisin: Ilmatieteenlaitokseen vai Forecaan?
Joskus hämmentää miten kotimaisten palveluntarjoajien sade-ennusteet saattavat heittää niin radikaalisti kuin tänään. Jos Forecalta kysyy, Farmors Cafén kakku olisi iltapäivällä vetinen, Ilmatieteenlaitos lupaa puolipilvistä ja poutaa.
Luulisi, että sään ennustaminen ei ole mitään avaruustiedettä. Mutta sitä se juuri taitaa olla. Onneksi herkullisen kakun leipominen on taidetta, josta kelpaa nauttia sateenkin sattuessa. Ja jos oikein vihmoo, ainahan voi lähteä huomenna.
heinä 25
juusoYleinen
En mä nyt niin vanha ole. 46. Mies parhaassa iässä. Mutta olen sen verran vanha, että tiedän, että ennen oli paremmin. Tiedän sen siitä, että olen elänyt ennenkin.
Lapsuuteni suurimpia suomalaisen mielenmaiseman tulkkeja oli Hector. Hän kirjoitti vuonna 1973 Lumi teki enkelin eteiseen. Laulu kertoo yhteiskunnallisesta murroksesta. Se kertoo herkän runotytön lohduttomasta ratkaisusta. Näin jälkikäteen tarkasteltuna se on viiltävän tarkka ajankuva. Kultaisella 70-luvulla päästänsä sekaisin ollut lapsi hyppäsi hiljaisena synkkään virtaan. Ratkaisu oli henkilökohtainen.
Olen kokenut viime vuosikymmenten nopean vaurastumisen. Meillä on nyt kaikki. Meillä on liikaa. Yltäkylläisyyden keskellä mikään vähä ei riitä. Time Squaren neonvalomeressä jopa ABC-liikenneaseman mainostoteemi jäisi huomiotta.
Hälyn keskellä on vaikea olla huomiohakuinen. Nuorten suosikkiammatti on julkkis. Televisio on muuttunut tositeeveeksi. Fakta ja fiktio sekoittuvat jopa käsikirjoittajien itsensä päässä. Ei mikään ihme, että tässä viitekehyksessä itsemurhat ovat kehittyneet laajennetuiksi itsemurhiksi. Ensin ammutaan kaverit, lopuksi vasta itsensä. Tulee katsokaas enemmän huomiota.
Nyt kun lapsi on päästänsä sekaisin, hän murhaa kymmeniä viattomia nuoria. Samalla hän tappaa uskon parempaan tulevaisuuteen. Mutta enää hän ei tapakaan itseään, vaan jää julistamaan hulluttaan. Nykyaikaa kuvaa se, että ennen poliisia Norjan murhasaaren päällä lensi televisioryhmän helikopteri.
Ainoa asia, joka minua lohduttaa on se, että Anders Behring Breivik uskoo olevansa tosiuskovainen. Jos näin on, hän tietää palavansa helvetissä.
heinä 07
juusoYleinen
Työpäivät ovat aika tarkalleen aikataulutettuja. Tekstejä ja tarjouksia. Palavereja ja siirtymisiä. Tunnit eivät tunnu riittävän. Työn lisäksi pitäisi ehtiä kotityöt ja hiukan harrastaakin. Ystävien tapaaminenkaan ei olisi pahasta. Monesti aikataulu tuntuu ennalta arvioiden toivottomalta. Mutta siitä huolimatta olen tänäkin vuonna selvinnyt pisteeseen, missä alkaa kesäloma.
Ensi viikolla minulla ei ole aikataulua. Ei palavereja, ei tarjouksia. Herään kun herään, teen aamupalaa. Mietin mitä tänään syötäisiin? Jokohan päivän sanomalehti olisi jaettu postilaatikolle? Haenko sen samalla kun käyn ostamassa tomaatteja ja maitoa kyläkaupasta? Pitää muistaa täyttää samalla vesikanisteri. Mikä päivä tänään mahtaa olla? Käydäänkö tänään Pori Jazzissa vai savustetaanko kalaa? Tulevatkohan vieraat huomenna vai ylihuomenna? Pitää muistaa ostaa proseccoa ja tuoretta rosmariinia isolta kirkolta. Ja purkki puolihimmeää lakkaa. Verannan pikkupöydän voisi lakata jonain sateisena päivänä.
heinä 06
juusoYleinen
Hyvä, Juuso. Vanha koira osaa vielä vanhat temput.
Valtaosa mainostoimistomme työntekijöistä lomailee. Minunkin piti, mutta työt eivät antaneet myöden. Suunnitteluosaston tuotantokapeikko ajoi minut rospuuttoviikolla radikaaleihin tekoihin.
Olen tottunut antamaan asiakaspresentaationi aina graafikkojen viimeisteltäviksi. Nyt he eivät ehtineet kiireiltään auttaa minua. Loppuviikon powerpointit muuttuivatkin klippa o klistra –menetelmällä tehdyiksi.
Otin pöydälleni kopiopaperia, tusseja ja puuvärit. Kopioin ja pienensin, leikkasin ja liimasin. Presentaatiosta tuli luvalla sanoen elämänmakuinen. Tekninen suoritus oli välttävä, taiteellinen vaikutelma tyydyttävä. Liian usein unohtaa, että niillä ei ole loppupeleissä väliä kunhan sisältö on kiitettävä.
Koiraa ole ole karvoihin katsomista. Eikä presentaatiota kalvoihin. Wuff!
heinä 05
juusoYleinen
Kilpavarustelu on lähtenyt lapasesta samaa matkaa tyylitajuttomuuden kanssa. Huvila ja Huussi –ohjelma nosti mökkien terassirakentamisen aivan uudella tasolle.
Ei riittänyt, että mökin luonnontilainen puutarha peitettiin reilun sadan neliön kestopuuterassilla. Peittämisen jälkeen luonnon moninaisuus haluttiin palauttaa kesävieraiden koettavaksi. Siksi arkkitehti keksikin jättää terassin laudoitukseen aukon kivipuron uomaksi. On sanomattakin selvää, että puron kiviksi kelpuutettiin vain italialaisia sisustuskiviä. Tontille jääneet luonnonkivet pestiin puhtaiksi painepesurilla.
Olen vaikuttunut. Jos olisin maisema-arkkitehti, nimeni olisi Kivipuro. Uoma Kivipuro.
heinä 04
juusoYleinen

Helsingin Sanomien paperiversion sivulla C8 oli eilen sunnuntaina juttu otsikolla ”Brändi muuttui nyrkkeilysäkiksi”. Hesariksi yllättävän kevyessä jutussa hämmästellään sitä, miten yritykset menevät sosiaaliseen mediaan valmistautumattomina. Tosiasioista ei kannata kiistellä. Tarkentaisin väitettä kuitenkin sanomalla, että sosiaalisessa mediassa on kyllä valmistauduttu puhumaan, mutta harvemmin kuuntelemaan.
Yhä useammin FB-sovelluksissa vaaditaan liittymistä brändin tykkääjiin ennen kuin pääsee osallistumaan johonkin puolivillaiseen kilpailuun. Pakkotykkäämisellä saadaan ehkä haalittua tuhansia ”kavereita” ja markkinointiosasto onkin hetken tyytyväinen. Kerralla haalittua tuhansien satunnaisten tykkääjien massaa on vaikea kuunnella. Tärkeät mielipiteet peittyvät yleishälyyn. Liian usein yritykset vastaavatkin aidon vuoropuhelun haasteeseen rimaa laskemalla. Kuuntelemisen sijasta tykkääjille aletaan työntää yksisilmäistä ja kritiikitöntä propagandaa. Kilpailun houkuttamat tykkääjät saavat skootteri-arvonnan varjolla faneja ahmineelta pähkinäbrändiltä pari kertaa viikossa markkinointiviestin. Kun skodu on arvottu, useimpien fanittajien mielenkiinto wasabi-pähkinöihin ja niiden tilapäivityksiin romahtaa. Liketyksestä dissaukseen on matkaa pelottavan vähän – jos edes sitäkään.
Tärkeintä on pitää mielessä, että sosiaalisessa mediassa jos missä laatu on määrää tärkeämpää.
Sosiaalisen median ainutlaatuisuus on sen kahdensuuntaisuudessa. Yritykselle somen tulisi olla vasta toissijaisesti tiedonvälityskanava. Ensisijaisesti sen tulisi olla foorumi, missä se kuuntelee – ja keskustelee.
Rokkifestarin isolla lavalla bändi soittaa ja yleisö ottaa vastaan. Teltan pikkulavalla artisti pääsee lähemmäs kuulijoitaan ja saa tosifaneilta aidon palautteen. Vain palautteeseen reagoimalla luodaan kestäviä suhteita.
Facebookin termivalinta ”tykätä” on jo itsessään väärä. Ainakaan minä en halua erityisesti tykätä mistään brändistä. Haluan luoda suosikkibrändieni kanssa tasa-arvoisen suhteen. Olen arvoni tunteva kuluttaja. Tiedän, että brändi tarvitsee minua yhtä paljon kuin minä brändiä. Vain tasa-arvoinen suhde on kestävä. Aito rakkaus kestää myös satunnaiset virheet ja erimielisyydet.
En tykkää yhdestäkään brändistä. Haluan olla kuitenkin monen kumppani.
heinä 02
juusoYleinen
Luin äsken viikon vanhaa Anna-lehteä. Siinä oli Sanna Wirtavuoren toimittama juttu Marimekon Mika Ihamuotilasta. Se oli hyvä juttu.
Hyvää juttua on helppo lukea. Hyvä toimittaja osaa katsella haastateltavaansa objektiivisesti, kriittisestikin, mutta osaa antaa tilaa myös jutun päähenkilön omalle äänelle.
Ihamuotila sanoo Annassa, että puhdas teknokraatti ei voisi menestyä luovalla toimialalla. Ihamuotilan liiketuttava sanoo kollegansa olevan enemmän ihmis- kuin tehtäväjohtaja. Toimittaja sanoo, että Ihamuotila on miltei uskottava sanoessaan, että hän on työssä Marimekossa yhtiön arvojen takia.
Jutussa oli hienosti taustoitettu yksi haastateltavan sitaateista.
” Jos pyrkii virheettömyyteen, saavuttaa vain keskinkertaisuutta. ”
Onnea, Marimekko. Onnea, Mika. Kiitos, Sanna.
heinä 01
juusoYleinen
Kesäloman musiikki- ja kirjalistani on valmis. Tässä kymmenen ensimmäistä huolella valittua kummastakin kategoriasta.
Musiikki
Death Cab for Cutie / Codes and keys
Emma Salokoski & Maria Ylipää / Omani Uni
My Morning Jacket / Circuital
Eddie Vedder / Ukulele Songs
Suede / Head Music Remastered and Expanded Version
John Frusciante / Curtains
Anki / Niin kauan kuin tää kestää saa
Stella / Jokin on muuttumassa
Kauko Röyhkä & Riku Mattila / Kaksi lensi tuulen mukaa
Daughtry/ Daughtry
Kirjat
David Nicholls / Sinä päivänä
Tuomas Vimma / Gourmet
Colm Toibin / Brooklyn
Haruki Murakami / Suuri lammasseikkailu
Woody Allen / Pelkkää anarkiaa
Ron Currie, Jr / Juniorin erikoinen elämä
Nick Hornby / Juliet riisuttuna
Daniel Glattauer / Kun pohjoistuuli puhaltaa
Mikhail Bulgakov / The Master and Margarita
Sebastian Faulks / Viikko joulukuussa
Uusimmat kommentit