Pilkkojat ja tiskaajat

No Comments

Joskus, kun katsoin televisiosta Mitä tänään syötäisiin -ohjelmaa, oikein vihaksi pisti. Kameran edessä laitettiin hymyillen ja ilmavasti nopeaa arkiruokaa – viidessä minuutissa. Laitan paljon ruokaa itsekin ja viikonloppuisin tapanani on kokeilla ainakin toisena päivänä jotakin uutta reseptiä. Itseltäni se ei suju minuuteissa.

Nykypäivän (työ)elämässäkin keskitytään liian usein niihin hetkiin, jotka ovat näkyviä. Otetaan käyttöön uusia työkaluja tai prosesseja ja kuvitellaan, että ne tekevät autuaaksi. Ei se niin mene. Jokainen uusi, tärkeäkin toimintamalli vaatii perehtymistä, opettelua ja seurantaa. 95 % työstä ei ole näkyvää. Mutta se on silti työtä, joka on tehtävä.

Pikapastaakin varten pitää ensin käydä kaupassa. Raaka-aineet pitää pilkkoa ja valmistella. Roskat pitää lajitella, tiskit tiskata ja ylijäämät säilöä Tupperwaressa kylmään. Rutiinit eivät näytä ruudussa kovinkaan seksikkäiltä, siksi niitä ei näytetä. Näkymätöntä valmistautumista ja jälkihoitoa ei osata aina arvostaa työelämässäkään.

Työssä ja elämässä sankareita eivät ole vain he, jotka saavat hetkensä kameran edessä. Sankareita ovat yhtä lailla pilkkojat ja tiskaajat. Sankareita ovat erityisesti pilkkojat ja tiskaajat.

 

Photo by Nathan Dumlao on Unsplash

Leave a Reply