OOO

No Comments

Molempi pahempi.

Kevät kärvisteltiin pandemian nurkkaan ajamana. Kesällä maailma avasi oviaan ja meillä oli taas mahdollisuus levitellä siipiämme. Mutta mitä ihmettä! Tälläkin viikolla yllättävän suuri osa ihmisistä ei olekaan käynnistämässä koneita, vaan yhä lataamassa akkuja lomavastaajan suojissa. Vinkki Vitonen: nyt pitää joustaa saavutetuista eduista eikä tukeutua valtion epävarmoihin poikkeustilarahoituksiin. Ennen kuin sahaan jalkani tyystin irti ja aiheutan kellekään kohtuutonta mielipahaa, totean, että moni tällä viikolla lomaileva lienee porrastusten vuoksi aloittanut vapaansa myöhemmin kuin jo töihin palanneet. Ja monen loma vanuttuu ihan pyytämättä, kun kesälomiin integroidaan työnantajan pyynnöstä lomaksi naamioituja lomautusviikkoja.

Mutta tämän postauksen pihvin piti olla lomavastaukset. OOO-käyttö on kahtalaista. Joku, joka vastaa yleensäkin viesteihin nopeimmillaan kahden päivän viiveellä, tökkää automaatin päälle, vaikka olisi irti päätelaitteesta vain puoli päivää. Osa laittaa poissaolovastauksen vain vuosilomallaan, mutta automaatiosta huolimatta lukee meilit 24/7 ja vastaa lähettäjälle jäätelökioskijonossakin. Kuulun ärsyttävistä vaihtoehdoista tähän jälkimmäiseen. Ikuisena työnsankarina ihan vain varmuuden vuoksi tarkistan meilit lomallakin puolen tunnin välein ja viestin lähettäjä saa nauttia minusta tuplana: hän saa sekä poissaoloviestin että kännykästä kirjoittamani vastauksen. Ja itselläni on usein ilo saada vastausviestiini vastaanottajan poissaoloviesti ja hänen viisi minuuttia  myöhemmin kirjoittamansa vastaus. Olisiko meilläkin aika konmarittaa henkilökohtaisia viestintämanuaalejamme?

Mutta hei, jatkan meilien lähettämistä ja niihin vastaamista, kunnes saan aikaiseksi hakea postimerkkejä. Mikään ei ilahduta yhtä paljon, kuin kirjeen saaminen. Paitsi sen kirjoittaminen.

Leave a Reply