Kiitos, kun yritätte

No Comments

”Aikaisin aamulla, kun et laiskuutesi tähden haluaisi nousta, muista tämä ajatus: Nousen tekemään ihmisen työtä.”  – Marcus Aurelius

Kanadalaisesta johtajuusvalmentaja Robin Sharmasta poiketen en herää aamuviideltä hikoilemaan, meditoimaan tai kasvamaan ihmisenä. Herään tekemään ihmisen työtä.

Harva meistä palvelualan yrityksistä on immuuni koronan vaikutuksille. Ennakkoarvioiden mukaan Suomen BKT on ollut parin viime kuukauden ajan 15 %:n syöksyssä. Joillakin toimialoilla myynnin lasku on ollut totaalinen. Markkinointiviestintätoimistojen liiketoiminnassa pandemian vaikutus osuu totaalisen pysähdyksen ja 15 %:n välimaille. Arvioisin, että alamme liikevaihto on laskenut maalis-huhtikuussa 30-40 %. Meidän 16-henkisessä tiimissämme se tarkoittaisi 5-7 henkilön työpanosta.

Tilanteeseen voi suhtautua vain kahdella tavalla: Odottaa poterossaan voivotellen tsunamin rauhoittumista, joustaa lomautuksilla ja turvata oma kassa itsekkäästi alihankintamaksuja viivästyttämällä. Poteron suojasta voi yrittää kurottaa kättä valtion taskuun ja kritisoida, että väärin autettu. Tai sitten voi yrittää enemmän. Luotan jälkimmäiseen.

On toimialoja – kuten ravintola- ja matkailu – joiden liiketoimintaedellytykset ovat menneet poikkeuslain pakkopäätösten myötä. Näillä aloilla aktiivisuudellakin on vain hyvin rajallinen vaikutus liiketoimintaan. Sitten on markkinointiviestinnän kaltaisia toimialoja, jotka pystyvät paremmin vaikuttamaan selviytymiseensä omilla toimillaan. Siksi herään joka aamu viideltä yrittämään. Jos ehdotus ei mennyt kaupaksi eilen, parannan sitä ja yritän uudelleen. Tietäkää, kerron tämän kokemuksesta: Yksikään asiakas ei ole koskaan sanonut, että älkää ehdottako enää. Lopettakaa yrittäminen! Ei. He sanovat: Kiitos, kun olette aktiivisia. Kiitos, kun yritätte.

Olemme aktiivisuudellamme toistaiseksi onnistuneet pysymään pinnalla. Olemme oppineet luottamaan tiimikavereihin entistäkin enemmän. Olemme pidentäneet päivää kummastakin päästä, olemme yrittäneet enemmän yhdessä. Teemme näin, kunnes tilanne normalisoituu. Kunnes maailma taas avautuu. Kunnes saamme taas palata takaisin osoittamaan tukemme meille rakkaisiin ravintoloihin, hotelleihin ja kivijalkakauppoihin; ystävien pariin. Se on elämän parasta aikaa. Aikaa, jota odottaessa jaksaa yrittää.

Leave a Reply