(Omat) tunteet pelissä

No Comments

Työskentelen yhteisössä, jonka yrityskulttuuri on terve. Kun arvot ovat yhteiset ja rauhassa juurtuneet, voimme luottaa siihen, etteivät yllättävät puuskat hevin kaada yhteistä rintamaamme. Kriiseissä yhteisten arvojen aitous ja kestävyys punnitaan. Vaikka aloitinkin kirjoittamalla yhteisistä arvoista, tärkeää on antaa aikaa myös omien tunteiden tunnistamiselle. Henkilökohtaisten tunteiden hyväksymisellä on suora yhteys omaan innostuneisuuteen, positiivisuuteen ja empatiaan. Omien tunteiden tunnistaminen antaa päätöksiin tarvittavaa itsevarmuutta.

Yhteisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisintä on aina tekojemme aitous. Aitous, nöyryys ja avoimuus ovat keskeisiä arvoja paitsi omassa työyhteisössä myös ammatillisissa ja sosiaalisissa verkostoissa. Tunneilmastolla on kokonaisvaltainen merkitys yhteisön suorituskyvylle ja ihmisten hyvinvoinnille. Yhteenkuuluvuus syntyy omien ja kumppaneiden tunteiden ymmärtämisestä ja mahdollisuudesta vahvistaa niitä – positiivisesti.

Luterilaisessa työkulttuurissa väitetään usein, etteivät tunteet eivät kuulu bisnekseen. Tunteiden kieltäminen on mielestäni lyhytjänteistä ja hyvin vanhentunutta ajattelua. Tunteettomuus näkyy ehkä viivan olla nopeasti, mutta jos tavoitteet ovat pidemmälle kuin seuraavassa kvartaalissa, menestyksen kulmakiviä ovat juuri tunteet. Uskon, että tulevaisuuden menestyjiä ovat yritykset, joiden aitoja arvoja ovat uteliaisuus, positiivisuus, läpinäkyvyys, keskinäinen arvostus, välittäminen ja rakkaus. Voittava yrityskulttuuri vaikuttaa parhaimmillaan kuin kulttuuri. Tavalla, jota ei pysty järkiperäisesti jäljittämään. Tietämättä, mistä tunne syntyy. Sen vain tuntee.

Leave a Reply