Meidän tähtemme

No Comments

Vaakani toisessa kupissa on pitkäjänteisyys, toisessa vimmainen asioihin tarttuminen. Lähipiirini tukemana olen pystynyt kelvollisesti tasapainoilemaan näiden kahden välillä. Tiedän, että hyvää haudutetaan ajan kanssa, mutta jos viikkopalaverissamme 15 ihmistä istuu tunnin, sisäinen excelini laskee yhteisen ajan maksavan yhtiölle kaksi henkilötyöpäivää. Joskus se ahdistaa. Eikö mentäisi jo töihin?

Eilen huomasin toimistomme isoimman salin katossa vapaan kattopistokkeen ja ovenpielessä siihen ilmeisesti liittyvän valokatkaisijan. Tämä avasi mahdollisuuden käydä ostamassa Clas Ohlsonilta valkoisen paperitähden. Koska huonekorkeus on likemmäs neljä metriä, ostin tähdistä suurimman mahdollisen, läpimitaltaan puolitoistametrisen. Vaihdoin sähköjohdon pistokkeen kattorasiaan sopivaksi, mutta määrämittaisuutta tavoitellessani lyhensin johtoa malttamattomuuksissani liiaksi ja jouduin vähin äänin käydä ostamassa uuden johdon.

Tähti oli vihdoin valmis ripustettavaksi ja katto yhä neljässä metrissä. Tiina oli tuonut kotoaan työhuoneensa nurkkaa koristamaan antiikkiset, mutta olletikin miehen painon kestävät puiset A-tikkaat. Niillä yltäisimme kattoon. Paitsi että minua alkoi huimata toiseksi ylimmällä portaalla. Ville otti lennosta ripustusvastuun. Katonrajassa ilmeni, että sähkörasiassa olikin koukun sijaan ripustukseen soveltumaton o-rengas. Kristiina värkkäsi pannuhuoneesta löytämästään paksusta kuparilangasta häthätää s-koukun ja ripustus jatkui. Ville kiipesi, Sanna ja Samu pitivät kiinni tikkaista ja loput henkilökunnasta jännitti puolikaaressa ympärillä. Kulunutta aikaa ei laskettu. Kattoon ripustettiin meidän tähteämme.

Vielä tuntia aiemmin Clasun seinäpiikissä roikkuneesta anonyymistä tähdestä oli tullut meidän tähtemme. Juuri tästä on kyse yhteisen identiteetin rakentamisessa ja vaalimisessa: yhteisistä kokemuksista, yrityksistä ja erehdyksistä, toistemme tukemisesta, yhteisten tavoitteiden saavuttamisesta. Juuri siitä on kyse myös itsenäisyydessä. Meidän itsenäisyydessämme.

Leave a Reply