Rekrytoiminen on hopeaa, hiljainen tieto kultaa

2 Comments

Elämme nousukauden loppumetrejä. Nyt on looginen hetki etsiytyä strategialtaan ja taloudeltaan vakaampien työnantajien palvelukseen. Liian monesti poislähtijä on ex-työnantajalle helpotus ja antaa luontaisen mahdollisuuden toiminnan tehostamiseen sen sijaan, että keskityttäisiin henkilöstön pitkäjänteiseen, yli suhdanteiden ulottuvaan sitouttamiseen ja repaleisen yrityskulttuurin vahvistamiseen.

Toiminnan tehostajilta tapaa unohtua, että jokainen poislähtijä on muutakin kuin helposti korvattava lista taitoja ja kokemusvuosia. He ovat asiantuntijoita, joilla on syvällistä, hiljaista tietoa yrityksestä ja työstään. Tietoa, jota ei ole voitu tallentaa manuaaleihin tai intranetiin. He ovat luoneet vuosien mittaan merkityksellisiä suhteita asiakkaisiin. Heistä on kasvanut yrityksensä sisäisiä vaikuttajia ja henkisiä johtajia. He eivät ole korvaamattomia, mutta he ovat monesti paljon kokoaan arvokkaampia.

Miten sitten varmistaa avainhenkilöiden pysyvyys? Oman kokemukseni mukaan sitoutumista voi vahvistaa kolmella keinolla. Ehkä tärkein on avoin johtamiskulttuuri. Koko henkilöstöllä tulee olla yhteinen, selkeä tavoite ja heillä tulee olla oikeus vaikuttaa siihen. Toinen tärkeä vaikutin hyvään työtyytyväisyyteen on tunnustuksen antaminen. Vain työyhteisölleen näkyvä työntekijä voi hyvin. Itse uskon jopa siihen, että rakentava kritiikkikin on parempi kuin huomiotta jättäminen. Sosiaalinen poissulkeminen on työpaikkakiusaamisesta julminta. Kolmantena avaintekijänä näen luottamuksen. Molemminpuolisen luottamuksen perusta on yhteinen, eettinen arvopohja, joka mahdollistaa suvaitsevaisuuden, vilpittömyyden ja pienen kurittomuudenkin. Kyllä. Vain avoin, luottava ja palautetta antava organisaatio voi olla aidosti kuriton.

Jan Ohlsson näytteli kuritonta, mutta sydämellistä Vaahteranmäen Eemeliä.

2 Comments (+add yours?)

  1. Paula Ihamäki
    elo 20, 2019 @ 11:31:39

    Voi Juuso, miten fiksuja ajatuksia. Kunpa ne tavoittaisivat heidät, joilla on suurin vastuu yrityskulttuurin luomiseen.

    Toteat poislähtijöistä, että eivät he korvaamattomia ole, mutta kokoaan arvokkaampia. Minusta yrityksissä hoetaan liikaa sitä, että ”kukaan ei ole korvaamaton”.
    Jos sinulle sanotaan, että et sinä ole korvaamaton, miltä arvelet sen tuntuvan? Minä arvelen, että pahalta, hyvin pahalta, lähes musertavalta, mitätöivältä.

    Vastaa

  2. Anne Saarinen
    elo 28, 2019 @ 11:30:49

    Niinpä.
    Muutama kannustava sana esimieheltä ei voi olla keneltäkään pois?
    Kumpa kirjoituksesi voisi lohduttaa sitä itkevää, nuorta kesätyöntekijää, joka asiakkaan raivon kohdattuaan sai päälliköltä kommentin …” et vissiin oo tottunu saamaan paskaa niskaan…?” . Ja siinäpä sitten olikin tämän kesän palaute.Tarkemmin ajateltuna myös viime kesän. Kesätyöntekijä oli kyllä hyvinkin tottunut asiakkaiden julmaan kielenkäyttöön kassatyöntekijälle – mutta ei sentään esimehen vastaavaan.

    Vastaa

Leave a Reply