Loma on kehittymisen ja löytämisen aikaa

No Comments

Kiitos kysymästä. Lomani sujui hyvin.

Tykkään puuhastella. Mökillä tein reilun viikon rakennus- ja maalaushommia. Maalaus- ja kittaushommat ovat kaltaiselleni tuohupepulle opettavaisia. Minulta vaatii erityistä kurinalaisuutta odottaa maalausten kuivumista ennen uutta kerrosta. Rakennustöissä pitää muistaa aina sääntö vie mennessäs, tuo tullessas. Naputtelin mökkilaituriin uutta verkkoaitaa. Sitä ennen revin tolpista irti reilut parisataa vuosien varrella kertynyttä tarpeetonta naulaa ja ruuvia. Kuonaa kertyy kaikkialle.

Omaa synnyinseutua on joskus vaikea arvostaa. Heinäkuun puolivälissä kävin ensimmäistä kertaa Porin Suomi Areenalla. Mielenkiintoisia keskusteluja, hedelmällisiä kohtaamisia ja riemastuttavia porilaisia. Tunnelma oli kauttaaltaan hyvä ja lämminhenkinen. Menen toistekin. Ja voihan Porista aina ostaa Annan marenkeja.

Lukeminen kannattaa aina. David Grossman ja Dan Rhodes olivat minulle uusia tuttavuuksia. Oli ilo tutustua. Jeffrey Eugenides ja Hanif Kureishi olivat takuuvarmoja. Väliin muutama kevyempi dekkari. Eniten ajatuksia kuitenkin herättivät Saku Tuominen ja Patrick Lencioni, joiden oppeja voi hyödyntää myös syksyn työelämässä. Oppia voi ammentaa myös kahdesta loman aikaisesta kohtaamisesta, jossa annoin negatiivista palautetta asiakaspalvelijalle. Toinen oli oppikirjamainen epäonnistuminen. Niin oli toinenkin, kunnes se taikaiskusta kääntyi mahtavaksi molemminpuoleksi voitoksi. Tästä kirjoitan alkuviikolla oman postauksen

Parasta olivat kuitenkin hetket ystävien ja perheen kanssa. Maailmaa tuli parannettua, hyviä ja huonompia tarinoita naurettua, herkkuja nautittua. Söin Italiassa ehkä elämäni parasta pastaa ja eilen, 28-vuotishääpäivänämme vietimme parhaassa seurassa täydellisyyttä hipovan illan Fjäderholmarnas Krogissa. Loma loppui ja huomenna saa taas nähdä levänneenä mainiot työkaverit. Ei sekään väärin ole.

Leave a Reply