Väärän johtajan päivä

No Comments

Danten Jumalaisen näytelmän mukaan ahneus on seitsemästä kuolemansynnistä vasta viidenneksi pahin. Väärin käytettynä ahneus on kuitenkin syntien ykkönen.

Menestyäkseen organisaation tulee olla ahne menestykselle. Tiedän mistä puhun. Olen ollut siellä. Ahneus on hyve, jos se valjastetaan yhteisen hyvän tavoittelemiseen.

Kuolemansynti ahneudesta tulee väärin käytettynä: kun organisaation johtajaksi noussut näkee uuden asemansa mahdollistavan oman etunsa maksimoimisen. En tunne taloushistoriastamme tapausta, jossa osaoptimointi olisi osoittautunut organisaation eduksi.

Hälytyskellojen ja tuomiopäivän pasuunoiden tulee soida, jos uusi johtaja neuvottelee itselleen työsuhde-etuja, joista hänen alaisensa voivat vain haaveilla. Jos alamaiset joutuvat tyytymään neljän viikon kesälomaan, en tiedä epämotivoivampaa kuin johtajan kuuden viikon loma. Kun organisaatio saa ensimmäisen pohjakosketuksensa, vain Francesco Schettinon kaltaiset raukkamaiset petturit piiloutuvat purserinsa selän taa. Tiedän mistä puhun. Olen ollut siellä.

Johtajan tehtävä on ajaa yrityksen, sen omistajien ja työntekijöiden etua. Siinä hyvin onnistuessaan hän on oikeutettu saamaan siitä kilpailukykyisen korvauksen. Hyvin tehdyn työpäivän jälkeen johtajan on hyvä mennä illaksi kotiin. Työsuhdeasuntoon.

Johtaja, joka etsii asemallaan pelkästään mahdollisuuksia oman etunsa ajamiseen, ei voisi koskaan olla ainakaan minun johtajani. Titteli väärän johtajan käyntikortissa on vain tahra paperilla.

 

 

 

Leave a Reply