Kontrastit ja valöörit

No Comments

Talvipäivä on seisahtanut jo viikko sitten. Perimätiedon mukaan olemme menossa valoa kohden. Käytännössä sitä ei huomaa. Siihen ei jaksa tänäkään ”talvena” uskoa. Lounais-Suomen päälle parkkeerannut matalapaine on syössyt päällemme vettä neljä kuukautta putkeen. Pimeys on kaikkialla. Se on integroitunut kollektiiviseksi mielentilaksemme.

Miksi suomalaiset pukeutuvat vuoden synkimpänä aikana mustaan? Teen monesti niin itsekin. Miksi himmennän valaisimet? Suurimman osan valaisimista sammutan kokonaan. Tätäkin kirjoitan niin hämärässä, että läppärin taustavalo on niin alhaalla kuin mahdollista. Ikkunalaudalla tummaa ikkunaa vasten palaa kynttilä. Yksi kynttilä.

Kirkkaus olisi pimeydessä riitasointuinen huutomerkki. Uskon, että kyseessä on halumme tasapainoon ympäristömme kanssa. Jouluna kirkot täyttyvät mollisia joululauluja laahaavasti veisaavista suomalaisista. Kesällä sama duuriin virittäytynyt kansamme hymyilee Ruisrockin niittylavalla kilpaa auringon kanssa. Molempi parempi.

Olen tullut siihen päätelmään, että kaikista maailman kansoista suomalaisilla on paras kontrastien ja valöörien taju. Mihin tätä maailmaluokan taitoa voi käyttää? Sitä en tiedä.

Leave a Reply