VR AY AR JOY

No Comments

VR

Torstaina piti hypätä illalla Pasilassa puoli viiden junaan. Väliaikaisen aseman valotaulut kertoivat, että kaikki junat Turkuun on peruutettu. Siis paikallisjunalla päärautatieasemalla. Siellä oli härdelli pahimmillaan. Ajolanka oli poikki ja Turun junat korvattu busseilla. Elielinaukiolla olikin räntäsateessa markkinatunnelma. Yksi VR:n edustaja yritti paimentaa pariasataa pariin paikalle saapuneeseen bussiin rynnivää ihmistä. Lisävaikeusastetta tuotti se, että osa busseista ajoi ehkä suoraan Turkuun, osa ehkä Karjaan ja Salon kautta. Seisoin oikealla hetkellä oikeassa paikassa ja huomasin tulleeni työnnetyksi Turun bussiin vain keskimärkänä.

AY

Bussiin tuli rahastajan paikalle myös VR:n konnari. Istui rivillä kaksi ja iloni oli kuunnella konnarin tauotonta valitusta. Hän ei ehdi bussimatkalla edes taukoa pitää. Bussi oli täynnä märkiä kotiinsa myöhässä suuntaavia asiakkaita, jotka yrittävät uudelleen organisoida illan menoja. Se ei ollut tärkeää. Tärkeää oli vain yhden hengen lakisääteinen tauko. Hän pohti noin viiteen otteeseen, miten hän pääsee illaksi kotiin, koska hän asuu Helsingissä. Hän istui tasapersettä koko matkan. Ei tehnyt mitään. Ei saanut – ei edes yrittänyt ottaa – yhteyttä VR:n kollegoihinsa. Mainitsi tasaisin välein, että lakisääteinen jää pitämättä. Ja että Helsinkiin pitäisi yöksi päästä.

AR

Onneksi bussimme kuljettaja Jommi edusti laajennettua todellisuutta parhaimmillaan. Hän piti yhteyttä VR:n operaatiokeskukseen ja kuulutti matkustajille ajankohtaiset tiedot ja bussin etenemisaikataulun. Hän kuulutti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, italiaksi ja espanjaksi. Hän oli hauska. Pahoitteli tilannetta VR:n puolesta ja mainitsi, että ei ajolangan putoaminen ole liikennöitsijän vika. Hän sanoi konnarille, että jos ajolankaa ei ole saatu korjattua pariin tuntiin eikä juna ei pääse Turusta Helsinkiin, hänen kyydissään pääsee takaisin. Jommi lupasi viedä autoon sattuneen vanhemman pariskunnan suoraan laivalle, ettei tarvitse Turun päässä ottaa suotta taksia.

JOY

Matka oli lopulta riemukas. Koko matkustamo nauroi Jommin jutuille, matka eteni kuin siivillä ja pääsimme Turkuun vain vajaan tunnin aikataulusta myöhässä. Mutta kaikilla oli hymy huulilla. Hymyä ei ole koskaan liikaa.


Leave a Reply