Maailman toisella puolen

No Comments

Muutama vuosi sitten olimme vaihto-oppilasvanhempia ja kutsuimme vaihtarimme muut isäntäperheet yhteiseen illanviettoon. Keskustellessa osoittautui, että vaimoni ja toisen perheen äiti olivat olleet aikanaan vaihdossa – toisistaan tietämättöminä – samassa perheessä piskuisessa 4.500 asukkaan pennsylvanialaiskylässä.

Viikonloppuna Lyytin mainioissa 10-vuotisjuhlissa keskustelimme australilaissyntyisen tuttavamme kanssa. Keskustelu kääntyi hänen kotikaupunkiinsa Adelaideen ja vaimoni kertoi, että on kuullut kaupungista paljon hyvää, sillä hänen pikkusiskonsa oli puolestaan vaihto-oppilaana siellä. Minuutissa selvisi, että he tunsivat toisensa.

Ihmeellisiä sattumia. Vai onko sittenkään? Yrityksemme intrassa ja slackissa kysellään, monesti, että tunteeko joku sitä tai tätä henkilöä. Nostan usein käden pystyyn. Tunnen. Tiedän. Meillä on yhteisiä ystäviä. En tunne, mutta voin ottaa yhteyttä. Uskon itse ja kannustan lapsiani ja kollegoitani aktiivisuuteen. Aktivistit tunnistavat toisensa.

Active minds think alike.
Globe-Free-Download-PNG

Leave a Reply