Samaan aikaan toisaalla

No Comments

Tänään kello 13:01 Suomen aikaa joku oli yrittänyt kirjautua Facebook-tilleni Novosibirskissä. Yrittäjän päätelaitteessa oli Windows Vista –käyttöjärjestelmä ja hän käytti kirjautumisyrityksessään Firefox-selainta. Kello oli silloin Siperiassa – 4400 kilometrin päässä Turusta – jo 17:01. Hakkerointiyritys oli mennyt ylitöiksi. Tai tiedä nyt millaisia työaikoja tuolla toimialalla noudatetaan. Siperian pääkaupungissa oli tuolla hetkellä 20 astetta lämmintä ja puolipilvistä. Aivan kuten täällä.

Novosibirsk on Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki. Se on varsin nuori metropoli. Se perustettiin vasta 1893, kun Siperian radalle alettiin rakentaa siltaa Ob-joen yli. Nyt siellä on asukkaita 1,5 miljoonaa. Bruttokansantuotetta he tuottava vuosittain henkilöä kohden reilut 4000 euroa. Kymmenesosan siitä, mitä me suomalaiset keskimäärin. Yhdentyvässä maailmassa tuloerot houkuttelevat rikollisuuden mahdollistamiin pikavoittoihin. Talousalueena koko jättiläismäinen Novosibirsk on Turkua pienempi.

On mukava huomata, että digitalisoituvassa maailmassa jotkut panostavat tosissaan tietoturvaan. Silloinkin, kun muutama vuosi sitten joku skimmasi Berliinissä luottokorttini, kuvasi kasvoni ja nosti seuraavana päivänä 12.000 euroa bosniahertsegovinalaisen pankkikonttorin tiskiltä henkilöllisyystodistustani näyttämällä. Tarina ei kerro, oliko nostaja näköinen – epäilemättä oli – ja minkä maan paperit minulle oli tehty. Luottokorttiyhtiö oma-aloitteisesti huomasi huijauksen ja sulki tilin. Minulle ei tullut kustannuksia. Luottokorttiyhtiö tilasi minulle automaattisesti uuden kortin, joka toimitettiin porilaiseen Nordean konttoriin. En ollut ikinä ollut sen asiakas. Korttia ei saatu sieltä millään keinolla pois. Siellä se luultavasti on vieläkin. Pankkiholvissa. Turvassa pitkäkyntisiltä – ja minulta.


1024px-Transib_Novosibirsk

 

Leave a Reply