Paha vastus

No Comments

Olen kohtalaisen paha vastus urheilukentällä. Vastukseni ei johdu teknisestä taituruudestani. Se juontaa siitä, että en ole luovuttajatyyppiä. Toivoni elää niin kauan kuin peliaikaa on jäljellä.

Tänään ruokakaupan kassajonossa olkapäähäni koputti minua pidemmäksi venynyt teinipoika. Lukion ykkösluokkalainen pelasi muutama vuosi sitten jalkapalloa joukkueessa, jossa toimin joukkueenjohtajana.

Kysyin, mitä hänelle kuului. Sain vastauksen, joka kruunasi muutenkin kelvon päiväni.

”Mulla oli tällä viikolla matikan koe. Kokeessa oli kuusi kysymystä ja mulla ei ollut oikein hajuakaan kolmesta ekasta. Silloin muistin, että sanoit kerran matsin puoliajalla, kun oltiin 4-0 tappiolla, että vaikka kaveri teki neljä ekaa maalia, me voidaan tehdä neljä seuraavaa. Aattelin kokeessa, että vastaan kolmeen vikaan kysymykseen niin hyvin kuin osaan. Musta tuntuu, että koe meni lopulta ihan ok.”

Kysyin, että muistiko poika, miten se matsi silloin muutama vuosi sitten meni meni.

”Joo, me tehtiin neljä seuraavaa, mutta hävittiin 5-4.”

Leave a Reply