Onko anteeksipyyntö konsepti?

No Comments

Jos ei oikein tiedä, miten kerätä huomiota positiivisen kautta, aina voi provosoida. Mielensäpahoittajien maassa se onkin suorin ja varmin tie julkisuuteen. Kun brändimielikuvaansa vahvasti kohentaneen Lidlin maitopurkki toteaa ”vihdoin uskaltavansa tulla ulos maitokaapista”, vähimmistöjen ennalta laskelmoitu someraivo on valmis. Sitten pyydetään anteeksi. Kun Felix valitsi mainokseensa tummaihoisen näyttelijän, joku uhkasi spontaanisti tai autettuna ketsuppiboikotilla. Hyökkäys oli syöttö suoraan tomaattiviestijöiden lapaan, sillä heille syntyi ainutlaatuinen mahdollisuus korostaa suvakkiuttaan puolustamalla ihmisten välistä tasa-arvoa neuvomalla rasisteja suksimaan vi****n. Jos kukaan ei huomaa alkuperäistä isolla rahalla ostettua mainosta mediassa, palstatilaa voi yrittää kerätä provolla ja siihen vastaamisella. 15 sekunnille julkisuudessa saa taitavalla viestinnällä arvokkaan jatkoajan.

Jaakko Soudunsaari Paper Planelta kirjoitti blogissaan terävänäköisesti:

”Konsepti on valitun strategian toteuttamiseen vaadittavien toimenpiteiden kirkastus. Konsepti on siis alisteinen strategialle, jossa tulisi jo oivaltaa oleellista kohderyhmästä ja markkinoitavasta tuotteesta tai palvelusta. Konseptin tarkoitus on elegantisti kuvailla, mikä idea toimenpiteiden takana on.”

Mielensäpahoittamisen ja provokaatioiden valjastaminen brändinrakennuksen veturiksi ei ole konsepti. Tosin näiden vältteleminen tekee viestinnästä särmätöntä ja mitäänsanomatonta. Tämä on vaikea toimiala. Niin tai näin, aina väärinpäin.  Joskus tunnen olevani ”oikea maito väärässä tölkissä. Joskus väärä oikeassa.”

 

194315-jpg

 

Leave a Reply