Onko itsekkyydellä rajoja?

11 Comments

Suomen talous mataa monetta vuottaan pohjamudissa. Sen nostamiseksi yritetään solmia yhteiskuntasopimusta. Hallitus antaa työmarkkinajärjestöille valtuudet tehdä ehdotuksen. Ne pääsevätkin sopimukseen. Hallitus iloitsee. Työntekijäjärjestöt – PAM ja AKT tietenkin etunenässä – äänestävät omaa neuvottelutulostaan vastaan. Epäonnistumisesta syytetään hallitusta. Mitäpä muutakaan.

Luin jostakin uutisesta, että PAMin jäsenet eivät suostu tekemään yhteiskuntasopimuksen edellyttämää 24 lisätyötuntia vuodessa. PAMin hallintobyrokraatit tosin nyt vastustivat myös kaupan aukioloaikojen vapauttamista, vaikka jäsenistö otti sen vastaan ilolla. 24 tuntia vuodessa on kaksi tuntia kuukaudessa. Kuusi minuuttia vapaa-aikaa tänään on tärkeämpää kuin turvatumpi työpaikka huomenna. Keskivertosuomalaisella kuusi minuuttia päivässä kuluu nenän kaivamiseen tai hissin odottamiseen.

AAAAAAAAAARGH!

Otetaan toiseen vaakakuppiin lähempään tarkasteluun lisätyöminuutteja vieroksuvat työntekijät työllistävä yrittäjä. Hän perustaa yrityksen. Hän tekee yrityksen alkuvuodet kahta vuoroa. 70-80 viikkotuntia on enemmän sääntö kuin poikkeus. Lomat ovat tuttuja vain iltapäivälehtien lomasääennusteista. Hän tekee työtä rakkaudesta työhönsä. Pitkät päivät tuottavat tulosta. Yritys kasvaa. Hänellä on mahdollisuus palkata ulkopuolisia työntekijöitä. Yrittäjä toivoo pääsevänsä helpommalla, mutta sitten tulee influenssakausi ja työntekijät sairastavat. Yrittäjä ei sairasta, koska hän tuuraa sairauslomalaisia. Tai jos sairastaa, hän tuuraa kipeänä, koska monessa suhteessa lainsuojattomalla yrittäjällä on sairastaessaan omavastuuaika. Influenssa-aalto laantuu sopivasti juuri ennen hiihtolomakautta. Hiihtolomasta yrittäjä nauttii lähinnä edustajiensa välityksellä. Lomakaudella työt kasaantuvat. Ruuhkaa puretaan ylitöillä, joista kertyy vapaita ja liukumia – kyllä – ei yrittäjälle vaan työntekijöille.

Yrittäjän näkökulmasta 24 vuotuisesta lisätyötunnista riitely tuntuu uskomattomalta. Se tuntuu järkyttävän itsekkäältä. Muutama poikkeus meistä yrittäjistä ansaitsee kohtalaisen paljon. Valtaosa vähemmän kuin keskiverto palkkatyöntekijä. Ja tehtyä työtuntia kohden laskettuna keskivertoyrittäjän palkka on kohtuuttomasti Sari Sairaanhoitajaa tai Pertti Pamilaista alempi. Jos yrittäjät olisivat yhtä itsekkäitä kuin nyt yhteiskuntasopimuksesta luistavat palkansaajaliitot, Suomi menettäisi yhdessä yössä satoja tuhansia työpaikkoja.

Miettikää sitä.

picking-nose

11 Comments (+add yours?)

  1. Anna
    maalis 07, 2016 @ 06:01:09

    Googlaamattakin arvaa että olet jollain media-alalla töissä. Ja kehtaat uhriutua ja napista miten raskasta teidän yrittäjien elämä on esim sairaanhoitajan työhön verrattuna. Sitten kun sinä olet esim laillisesta vastuussa ihmisen elämästä huolimatta väsymyksestä ja yövuoroista niin tule kirjoittamaan uudestaan näitä löpinöitäsi. Siihen asti keskity siihen mainosten rustaamiseen. Ihme muuten että sulla ylipäänsä oli aikaa kirjoitella tämäkin juttu kun se yrittäjän elämä on niin kiireistä.

    Vastaa

    • juuso
      maalis 07, 2016 @ 07:10:57

      Anna, en sanonut, että yrittäjän elämän olisi raskaampaa kuin esimerkiksi sairaanhoitajan. Sitä on yleensä vain kohtuuttomasti enemmän ja ilman minkäänlaista työsuhdeturvaa. Varmasti sinunkin hoitamistasi potilaistasi yllättävän moni on loppuunpalanut yrittäjä.

      Vastaa

  2. Ara
    maalis 07, 2016 @ 07:46:19

    Suomen yrittäjien sivuilla yrittäjän keskimääräiseksi tuloiksi mainitaan v. 2013 rapiat 45 000 €. Tuo summa on kyllä enemmän, kuin minun sairaanhoitajan palkka. En tiedä, mistä revit noita lukuja. Ehkä tarkoituksesi on vain levittää väärää tietoa, sillä tuskin PAM:in jäsentenkään vuositulot ylittää tuon 45 000€. Etkä mainitse mitään yrittäjien muista ”eduista”, joita voi laittaa yrityksen verovähennyksiin. Eivätkä esim. ruokatavarakauppiaat nosta itselleen palkkaa, mutta hyvin tuntuvat pärjäävän.

    Vastaa

    • Janne
      maalis 07, 2016 @ 12:04:31

      Ei vuositulot mitään kerro. Jos 45 ke tulot saavutetaan 80 tunnin työviikolla niin tuntipalkka jää taatusti sairaanhoitajan alle. Ja tämä vielä ilman lomia, lomarahoja, sairastumismahdollisuuksia yms

      Vastaa

  3. Heini
    maalis 07, 2016 @ 08:01:18

    Minä vaan en tajua tuota vastakkain asettelua? Yrjö yrittäjä tekee hommia lihottaakseen omaa kukkaroaan. Niin olisi suotavaa Sari Sairaanhoitajan ja Pertti Pamilaisen. Sari Sairaanhoitaja yrittää pitää meitä terveinä ja huolehtia meistä, joten hän ei lihota kenenkään muun kukkaroa, mutta Pertti Pamilainen tekee työtä lihottaakseen jonkun muunkin kukkaroa, se oman kukkaron sisältö vaan on vakio. Sari Sairaanhoitajan työstä ja palkasta en tiedä, saattaisi olla ihan kohtuullinenkin jos se ei käytännössä tarkoittaisi sitä että teet kahden ihmisen työt yhden ihmisen palkalla, eikä se ole se palkka vaan se syö sitä henkistä voimaa(eikö yrittäjä pysty edes tähän samaistumaan?). Mutta tuon Pertti Pamilaisen työn, jos se on se keskiverto, niin sehän on osa-aikainen eikä saa täydiä tunteja vaikka haluaisi, niin miten se voi tehdä pidempiä tunteja kun kerran niitä ei ole tai niin kyllähän niitä löytyy kun ei tartte maksaa. Käännän tämän nyt näin päin. Olisiko yrittäjiä kohtaan reilua, jos määrättäisiin laki, että työaikasi on 6h/pvä ja 4.5pvä/vko, tässä ajassa on työ tehtävä ja tältä ajalta saatu raha on riitettävä. Jos Pertti Pamilainen saa 1200€(perustuu erään pamilaisen palkkaan) käteen ja yrittäjä tienaa vähemmän, niin jos yrittäjä tekee 7pvä viikossa, 10h päivässä, niin jotta hänen palkkansa on huonompi on yrittäjän tunti palkka alle 4€. Merkillistä sikäli, että ilmeisesti tämä yrittäjän 4€, on riittoisampi, koska tietämin yrittäjät lomailevat ja matkustelevat(ja ovat sen ansainneet), mutta jostain syystä tuntemani Sari Sairaanhoitajat ja Pertti Pamilaiset eivät. Ja vielä viimeiseksi, en edelleenkään ymmärrä tätä vastakkain asettelua jota tehdään, kenen etuja se ajaa?

    Vastaa

    • juuso
      maalis 07, 2016 @ 08:39:36

      Keskivertoyrittäjät eivät liiemmin lomaile ja matkusta. Ja jos niin tekevät, vastailevat lomaltaan puhelimeen ja meileihin. Ei ole vastakkainasettelua. Mutta pk-yritykset pitävät Suomen pystyssä. Se ei ole itsestäänselvyys.

      Vastaa

  4. Mie
    maalis 07, 2016 @ 14:59:27

    Kannattaa myös muistaa työnantajamaksujen siirtosuunnitelma työntekijöiden kontolle. 2% eläkemaksua lisää ilman takuita verohelpotuksista on suuri määrä, unohtamatta suunniteltua lomarahojen leikkausta julkisella puolella. Näillä on suora vaikutus työntekijän ostovoimaan. Näissä talkoissa säästöt otetaan pelkästään työntekijän selkänahasta ja saavutettuja etuja ollaan karsimassa reilulla kädellä. Vastineeksi tarvittaisiin jonkinlaista sitoutumista työnantajapuolelta työpaikkojen lisäämiseen. Pelkona vaan on, että saadut säästöt jätetään sijoittamatta yritykseen ja nostetaan voitot osinkoina pois nopeasti. Myös valtiolta saatava takuita pienituloisten verohelpotuksiin, samoin kuten mahdollisen nousukauden tullessa, menetettyjen etujen palauttaminen.

    Vastaa

  5. joonas
    maalis 07, 2016 @ 19:28:15

    Tehdäänkö sopimus? Minä teen nykyiselle työnantajalleni 24 tuntia palkatonta työtä vuodessa. Sen vastineeksi sinä tulet palkattomasti siivoamaan minulle 24 tuntia vuodessa. Eikö olekin reilu diili?

    Sanojasi lainaten ”24 vuotuisesta lisätyötunnista riitely tuntuu uskomattomalta.”

    Vastaa

    • juuso
      maalis 09, 2016 @ 18:17:47

      Teen jo ne 14 ylimääräistä tuntia.

      Vastaa

  6. Juhani
    maalis 08, 2016 @ 04:03:43

    Onneksi on vapaa maa: Pois voi lähteä ja uusia työpaikkoja ei tarvitse luoda. Minä lähdin luotuani sata työpaikkaa. Nyt luon niitä muualla.

    Jos Sari sairaanhoitaja ei tykkää palkoista, niin aina voi ryhtyä yrittäjäksi. Jos välttämättä haluaa toimia jostain syystä sairaanhoidossa , niin Norjassa taitaisi vieläkin olla kysyntää.

    Valituksen ja napinan voisi kuitenkin jokainen pitää omassa mahassaan.

    Vastaa

  7. Mie
    maalis 10, 2016 @ 16:56:58

    Se lähtö ulkomaille töihin ei välttämättä ole helppoa. Lapset, asuntolaina, kielimuuri ym. eikä kaikki ole valmiita yrittäjiksi. Silti halitaan edes säilyttää status quo tai ainakin täytyy saada takeita, että muutkin osapuolet sitoutuvat näihin talkoisiin. Hienoa Juhani että olet onnistunut yrittäjänä, tällaisia menestyjiä tarvitaan! Mutta asioista täytyy keskustella eikä herrojen ehdotuksia pidä hyväksyä ilman vuorovaikutusta.

    Vastaa

Leave a Reply