Tehdään tämä asia nyt selväksi

No Comments

Kirjoitimme tuttuun tapaan joulukirjeen ystäville. Tulostimme, kirjoitimme kuoret, vedimme nimmarit kirjeisiin, taittelimme, kuoritimme ja nuolimme liimapinnat kiinni. Tämän päivän hommaksi jäi ”vain” 67 kuoren vieminen postiin.

MINÄ: ”Postittaisin nämä kuoret. Ehtivätkö vielä jouluksi?”

POSTIVIRKAILIJA PAU: ”Ehtivät kyllä sekä ykkös- että kakkospostilla.”

MINÄ: ”Ai, luulin, että halvempi jouluposti piti lähettää jo maanantaina.”

PAU: ”Maanantaina tosiaan oli viimeinen päivä siihen.”

MINÄ: ”Ahaa. Mikä ero on ykkös- ja kakkospostin hinnalla?”

PAU: ”Ykkösposti on 1,10 euroa ja kakkonen yhden euron per kirje. Mutta jos lähetät kakkospostia, kuoriin pitää merkitä numero 2.”

MINÄ: ”Otan siinä tapauksessa 67 ykkösmerkkiä.”

PAU rahastaa ja antaa merkit.

PAU: ”Ykköskuoriin pitää liimata lisäksi nämä PRIORITY-merkit.”

MINÄ: ”Miksi ihmeessä jos molemmilla lähetystavoilla kirje on perillä jouluksi.”

PAU: ”Meillä on sellainen määräys.”

Minut ohjataan liimailemaan 134 tarraa 30×30 senttimetrin kokoiselle asiakastiskille. Puolet kuorista putoaa ahtaudessa lattialle. Naapuripöydällä joku IT-yrittäjä survoo Postista ostamaansa kymmeneen kirjekuoreen joitain pokkarin kokoisia pahvilaatikkoja ja kirjoittaa kuoriin vastaanottajien osoitteet ja vie ne toiveikkaasti tiskille.

PAU2: ”Nämä kuoret eivät nyt kyllä mene kirjeinä vaan ne pitää postittaa paketteina. Teidän pitää täyttää pakettikortit tai antaa meille vastaanottajailmoitusta varten vastaanottajien puhelinnumerot.”

IT-MIES: ”Eihän minulla nyt ole näiden asiakkaiden numeroita tässä.”

PAU2: ”Siinä tapauksessa pitää täyttää pakettikortit.”

IT-MIES väkertää naapuripöydällä pakettikortit ja palaa tiskille. Jatkan omien kuorieni poimimista lattialta.

PAU2: ”Olette täyttäneet ulkomaan liikenteen pakettikortit, nämä eivät kelpaa kotimaassa.”

Palautin oman pinoni omalle PAUlleni, kävelin autoon enkä katsonut taakseni.

Ovatkohan PAU ja PAU2 koskaan olleet itse asiakkaina? Miksi heidän piti kyykyttää asiakkaita ja tehdä selväksi, ketä varten heidän postitoimistonsa on olemassa. Selväksi kävi, että ainakaan maksavaa asiakasta varten se ei ole. Jos ja kun haluamme nostaa Suomen taas jaloilleen, meidän tulee oppia asettautumaan toisen asemaan.

 

priority-prioritaire

Leave a Reply