Kun Mikko töitä haki

No Comments

Mikko Helle on 25-vuotias kolmannen vuoden tuotantotalouden insinööriopiskelija. Hän haki eilisen iltapäivälehden uutisen mukaan syksyn ja kevään aikana 250:tä eri työtä onnistumatta. Ilta-Sanomissa Mikko kertoo:

– Viime syksynä olin tosi aktiivisena. Aloin ensiksi hakea oman alan hommia, soittelin jo syksyllä, että olisiko tarjolla esimerkiksi keikkatyötä. Sainkin ihan hyvän yhteyden muutamaan paikkaan, mutta keväällä kun otti yhteyttä, ei niillä ollut varaa palkata uusia sinne. Kun oman alan töitä ei tuntunut löytyvän, hain myös muita töitä: varastohommia, lähetintyötä, postinjakelijaksi, autonkuljettajaksi ja niin edelleen. Pääsin kahteen haastatteluun, mutta en saanut työpaikkaa. 

Tapaus on hyvin tyypillinen. Olen jonkusenkin opiskelijan ja vastavalmistuneen palkannut vuosien mittaan, siksi uskallan antaa setämäisiä ohjeita.

  • Mikko, älä ammu haulikolla. Hakemuksen kopioiminen ja pelkkien vastaanottajatietojen muuttaminen ei ole hakemista. Se on spämmiä. Hyvän hakemuksen tekemiseen menee tunteja. Sinun pitää tietää, minne haluat. Kun panostat hakemukseesi, saaja tunnistaa, että se on tehty tosissaan.
  • Mikko, ole olemassa. Googlasin Mikko Helteen enkä löytänyt ainakaan LinkedInistä profiiliasi. Twitterissä oli pari sinun ikäluokkaasi kuuluvaa kaimaa: toinen tviittasi formuloista, toinen jalkapallosta. Tuotantotalouden intohimot olivat kummaltakin piilossa.
  • Mikko, pyydä palautetta. Kun saat työnantajan puhelimen päähän tai käyt haastattelussa, etkä siltikään saa työtä, kysy rohkeasti syytä: Miksi et kelpaa? Hyvä työnantaja antaa rehellistä palautetta. Siitä kannattaa ottaa opiksi.
  • Mikko, asetu vastapuolen asemaan. Olet tehnyt 250 hakemusta. Työnantaja saa niitä 250 kuukaudessa. Mikä nostaa sinut pinon päällimmäiseksi? Mikä erottaa sinut kilpailijoistasi? Osaatko kertoa vahvuuksistasi? Laita persoonasi peliin. Tee se!

 

No-profile-pic

 

Kuvan henkilö liittyy tapaukseen.

Leave a Reply