Keltainen ja okranvärinen maa

No Comments

Täytyy tässä alkaa valmistautua eläkeikään. Ei ne ilmat tästä ainakaan parane. Pimeät talvet, sateiset kesät. Sään voin ennustaa kolottavasta polvesta. Huonoa on luvassa.

Viime vuonna olin viikon trendsettermäisesti Portugalin Oitavoksessa. Komia paikka. Hotellimme infinity pool rajoittui maineikkaaseen golfkenttään. Siemailin altaassa sivistyneesti inkiväärimargaritaa kun täysillä elävät sähköautoilijat ajelivat pallojensa perässä. Upea viikko. Jos olisin tajunnut, että viikon loman voisi laventaa parinkymmenen vuoden päästä verovapaaksi eläkeläiselämäksi, olisin laittanut kotipaikanmuutos- hakemuksen vetämään. Nyt kolmen pörssipomon kopla ehti pilaamaan koko jutun. Täältä enää mihinkään pääse.

Hotellin vieressä oli parintuhannen neliön ultramoderni lasipalatsi. Asukas saapui sinne viikon mittaan pariin otteeseen helikopterilla. Vaimoni elätteli toivoa, että villassa majailisi Cristiano Ronaldo. Ei, ei siellä asunut CR7. Kymmenien miljoonien palatsi kuului Angolan valtionvarainministerille. Alex Stubbilla lienee vaatimattomampi kesäasunto. Suomessa on puolensa.

Angola on täältä katsoen aika lähellä Zimbabwea. Siellä eli vielä kuukausi sitten onnellisesti pantaleijona Cecil. Kunnes minnesotalainen hammaslääkäri Walter Palmer osoitti olevansa mies. Hänen apurinsa houkuttelivat kansallispuistossa elävän leijonan aidan väärälle puolelle. Palmerin auton peräkoukkuun oli asetettu eläimenraato, jonka Cecil vainusi. Kun eläin oli pelipaikalla, pimeässä Afrikan yössä sytytettiin valonheittäjät ja Palmer singautti jalkajousestaan haavoittavan nuolen. Cecil ei kuollut. Haavoittunut uros löytyi vasta 40 tunnin päästä ja hammaslääkäri finalisoi hurjan metsästysretkensä ja irrotti pään trofeeta varten. Olisiko sen paikka ollut Kalliovuorten metsästysmajalla vai Portugalin verovapaalla viinitilalla?

Savanni nukahti. Onneksi virkamiehet olivat valppaina.

 

958x397xOitavos_golf2.jpg.pagespeed.ic.43384237bc3039cc6707db5f60f7c552

Leave a Reply