Iso myy

No Comments

Kärkeen nolo tunnustus: En ole koskaan lukenut ensimmäistäkään Muumi-kirjaa, katsonut Muumi-elokuvaa tai –televisiosarjaa. Olen tosin saattanut tiedostamattani juoda Muumi-mukista. Ei minulla mitään Muumeja vastaan ole, mutta jotenkin tuntuu, että kaiffareitten habitus on liian unelias minun vartalotyypillinen.

Muumit nousivat mieleeni, kun ajattelin myymistä. Kyllä. Vuosisadan aasinsilta! Mietin sitä, millainen Iso Myy Pikku Myystä olisi kasvanut kvartaalitaloudessa. Jotenkin minulla on sellainen mielikuva, että Myy on ainut Muumi-hahmo, jossa on jotakin luonnetta. Vahvistin aavistukseni Wikipediasta:

Pikku Myy sanoo aina hyvin suoraan mitä ajattelee, eikä välitä siitä, mitä muut hänestä ajattelevat, vaan on rohkea ja itsenäinen, jopa itsepäinen. Myyltä on turha salata asioita, sillä hän vaistoaa erehtymättömästi, jos joku yrittää niin tehdä. Suoraanpuhuvana hahmona hän on tarpeellinen vastavoima kaikkia kohtaan ymmärtäväisille muumeille.

Puhutaan sitten suoraan. Myymisestä. En jaksa enää. Nuorena myin kuin henkeni edestä. Sovin palavereja, kehittelin ideoita, tyrkytin, viskoin tuotteita asiakkaiden liikkuviin ostoskärryihin. Minusta on vihdoin kasvanyt iso. En enää myy. En ainakaan yhtä vimmaisesti. Yritän kuunnella. Yritän hahmottaa kohtaamani potentiaalisen asiakkaan aidon tarpeen. Yritän löytää siihen yhdessä hänen kanssaan toimivan ratkaisun.

Asiakkaiden kaapeissa on liian paljon käyttämättömiä pikkumyiden tyrkyttämiä turhakkeita. Osa niistä on minunkin myymiäni. Vanheneminen ei ole oikeastaan ollenkaan hassumpaa. Nuorempana sitä ajaa häikäilemättä omaa agendaansa. Kun kasvaa isoksi, ymmärtää aidosti etsiä yhteisiä ratkaisuja. Ja mikä parasta, yhä useammin etsivä myös löytää.

 

f6afd68f9bcf8f5b87c3d3cf51cce0f6

Leave a Reply