Suuria sanoja

No Comments

Olen keskiverto suomalainen. Kymmenien tai satojen tuhansien suomalaisten tavoin työskentelen yrityksessä, jonka arvoista yksi on intohimo. Se on suuri sana. Tiedän, mistä puhun. Intohimo ohjaa elämääni.

Muutama taustoittava sana lienee paikallaan.

Olen kaikessa tekemisessäni vimmainen. Kun intohimo yhdistyy herkkinä nuoruusvuosina Kokemäen suistoalueella nautittuun suorasanaisuutta ruokkivaan pohjaveteen, kasassa on viittä vaille katastrofi. Sen kanssa on vain pitänyt yrittää oppia elämään.

Itse olen Satakunnasta. Empatia on lähtöisin muinaskreikasta. Englantilainen psykologi Edward Titchener käänsi sata vuotta sitten saksalaisen Einfühlung-käsitteen empatiaksi. Intohimo ei ole syy. Se on seuraus. Empatian rakennusaineita olivat kreikan sanat en ja pathos. En-sana tarkoittaa suomeksi sisäänpäin kääntyneisyyttä. Pathos on moniselitteisempi. Englanniksi se on passion. Intohimo ja kärsimys. Taivas ja helvetti.

Kun sisällä kytevään intohimoon puhaltaa happea, se roihahtaa pelottavaan liekkiin. Intohimo on kuin tulipalo. Kauhean kaunista katseltavaa, mutta vaarallista lähestyä. Intohimo näyttäytyy ulkopuoliselle kuin ikkunan takaa seurattu ukkonen: kiehtovaa katsella, mutta samalla sopii toivoa, ettei salama osu omalle kohdalle. Katsojan osa on kuitenkin helppo. Kantajaansa empatiana tunnettu sisäinen tuli polttaa salakavalasti sisältä.

Tulen hallinta oli ihmisen evoluutiossa keskeinen alkuajan edistysaskel. Sisäisen tulen hallinta on vielä suurempi askel yksilölle.

 

fulmine-albero

 

 

 

 

 

 

Leave a Reply