Kamalan ihanaa

No Comments

HeiaHeia! paljastaa minun harrastaneen tänä vuonna liikuntaa 120 tuntia. Se tekee tunnin päivässä. Eilen olin vajaan parin tunnin juoksulenkillä. Koska en osaa yhäkään tässä iässä tehdä solmuja (enkä kehtaa käyttää tarralenkkareita) tossun nauha aukesi puolentoista tunnin kohdalla. Siinä vaiheessa takareisi krinnasi niin, että nauhoja solmiessa meinasi taju lähteä. Loppumatkalla jalka turtui ja juoksin kotiin kuin hirvi. Nilkkani ojennus oli kuin kauriilla. Lahjattomat venyttelee. Eikun suoraan suihkuun.

Tänään portaiden laskeutuminen oli sen verran haastavaa, että varasin ajan ammattiauttajalta. Edellisestä käynnistäni osteopaatilla oli liki vuosi. Ja sen kyllä tunsi. Hieronta otti reidestä ja pohkeista niin kipeetä, että vesi valui silmistä niagarana lattialle. Laihduin tunnissa varmaan kilon. En saanut sanaa suustani. Jälkimmäistä tosin moni pitää tavoitteellisena tilana. Hieronta oli kamalan ihanaa. Kävelin portaat autolle. Askel oli kevyt. Hieronta maksaa noin 50 € / h. Sillä saa monta laatikollista Burana 800 slowta. Pitää punnita vaihtoehtoja.

Tänään pidän parempaa huolta itsestäni. En sentään venyttele, mutta Pepsi Maxin sijaan juon Salkkareita katsoessani Pukka Detox –teetä. Sillä on taatusti terveysvaikutteita. Se tuoksuu lakritsilta. Laitoin sen kanssa paljon hunajaa. Salkkareissa Maarit Salin pohtii muuttoa Nakkilaan. Nakkilasta minulle tulee mieleen monta nuoruuden kaveria ja nahkiaispaistamo. Nahkiaisista tulee mieleen laulava ulvilalainen poliisi Kake ja yön pimeinä tunteina anastettu Pellimaantie-kyltti. Samaisen kadun varrella asui lukion ruotsin maikkani Ulla. Mutta ne ovat eri tarinoita.

 

large-20080922-080922nahkiainen

Leave a Reply