Raskas työ, raskaat huvit

No Comments

Olen ajanut tällä viikolla työn perässä ympäri Suomea. Vanhuus alkaa vaivata. Pitkät automatkat eivät tee hyvää perslihaksille. Piriformis jäytää iltaisin. Siihen auttaa liikunta päivän päätteeksi.

On epäselvää kumpi on muna, kumpi kana. Liikunta vahvistaa piriformista eli pakaran päärynälihasta. Se painaa puolestaan lonkkahermoa. Autoilu saa oireet pahenemaan. Liikunta auttaa akuutisti, mutta saattaa pahentaa vaivaa pitkässä juoksussa.

Olin eilen yötä Jyväskylässä ja kävin hotellin kuntosalilla. Jos lippikseeni olisi integroitu propellin sijasta videokamera, voisin julkaista oman sketsi-sarjan. Yleensä juoksen juoksumatolla, poljen pyörää, soudan ja teen jotain helppoja rintalihasliikkeitä. Eilen näin jonkun kanssakuntoilijan tekevän hienon näköistä liikettä, jossa laitteen vaijereita vedetään ylhäältä alas siten, että kädet menevät osittain ristiin. Katsoin sivusilmällä muutaman mallisuorituksen ja kun laite vapautui, yritin itsekin uutta liikettä.

Googlasin äsken liikkeen. Sen nimi on ristikkäistaljapunnerrus. Sain riuhdottua vaijereita kymmenen kertaa alas, ja lähdin pois laitteelta. Jostakin syystä en huomannut irrottaa otettani vaijereiden kädensijoista, vaan poistumismanöövereissani sain vasemman käteni sotkeutumaan vaijeriin. Kompastuin käsi vaijeriin sotkeutuneena. Ote irtosi, vaijeri kelautui vauhdilla takaisin ja kädensija osui matkalla huuleeni, joka alkoi vuotaa verta. No pain, no gain.

Jos ilmoitan tapaturmasta laitteen amerikkalaiselle valmistajalle, lisätäänköhän siihen onnettomuuteni innoittama varoitustarra: ”Kun lopetat harjoittelun, irrota otteesi kädensijoista.”

 

Standing_Cable_Fly

 

 

Leave a Reply