Järki vs tunteet

No Comments

Heräsin ennen seitsemää. Tänään pitäisi vastata kello yhteen mennessä, hyväksymmekö ostajan tarjouksen mökistämme. Miten tämä voi olla näin vaikeaa?

Järki

1)   Mökki on kaukana Ruotsissa. Käymme siellä enää kerran vuodessa hiihtolomalla. Ennen kävimme joulu- ja pääsiäisvapaallakin.

2)   Mökin ylläpito on käyttöön suhteutettuna tavattoman kallista. Sähkö, jätemaksu, tiemaksu, vesimaksu, kiinteistövero.

3)   Lapset kasvavat ja kulkevat jo omia matkojaan. Perhemökkiä ei enää tarvita.

4)   Kiinteistönhoito on hankalaa, kun remontit pitää hoitaa etänä.

Tunne

1)   Mökkilomista on ihania muistoja.

2)   Sielu ei lepää missään samalla tavalla kuin siellä.

3)   Jos pojat haluavatkin hiukan vanhempana käydä siellä omine ystävineen?

4)   Pitäisikö meidän mennä sinne vielä kerran kaikki yhdessä?

Pitkän pohdinnan jälkeen ymmärsin, että luopumisen tuska ei liity mökkiin eikä edes muistoihin. Pelkään, että kun lapset kasvavat ja itsenäistyvät meillä enää ole mahdollista saada uusia, yhtä ihania yhteisiä muistoja.

En pelkää luopua. Pelkään tulevaisuutta.

 

 

Leave a Reply