Merde!

No Comments

Sesonki on kaksi kertaa vuodessa: jouluna ja juhannuksena. En syö sianlihaa, joten minun ei tarvitse kuorruttaa joulukinkkua tai grillimakkaraa sinapilla. Silti en ole viime päivinä voinut välttyä myssyjen ja hattujen sodalta. Turun ja Auran Sinapit kilpailevat siitä, kumpi on kotimaisempi. Auran Sinappi ylpeilee sillä, ettei se ei ole nähnyt maailmaa Turkua enempää. Köyhtyyhän perimä vuosien mittaa moisen nurkkakuntaisuuden vuoksi. Turun Sinappi kertoo olevansa paluumuuttamassa Ruotsin ja Puolan vuosien jälkeen Pyhännälle. ”Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä”, se lausui päivän ip-lehdessä. Tavat ovat muuttuneet heti, kun valmistuspaikka on siirtymässä Pohjois-Pohjanmaalle. Hienopieru turkulainen ei käyttäisi noin brutaalia kieltä. Auran rannoilla ei puhuta paskaa. Eihän täällä kuulla edes omaa pierua.

Sinappi on lopulta kuitenkin vain mauste. Mausteen tehtävänä on tuoda makua ruokaan ja sitä kautta elämään. Jos valko- ja mustapippuri dissaavat toisiaan, maustan ruokani lempeällä timjamilla. Ruuan markkinoimisen tulee olla kotipaikkaneutraalia. Jorma Uotinen tapaa sanoa, että paska on paskaa Pariisissakin. Kotipaikka ei tuo sinappiin automaationa muita parempaa makua. Jos on kaksi yhtä hyvää vaihtoehtoa, valitsen aina lähiruuan tuontiruuan sijasta. Syöminen on kuitenkin nautinto: En häpeile tunnustaa, että valitsen raaka-aineen aina ensisijaisesti laadun ja maun perusteella, toissijaisesti kotipaikan. Dijon!

Näyttökuva 2014-06-18 kohteessa 18.44.53

Leave a Reply