Sosiaalisuudellakin on rajansa.

No Comments

Kokouksella tulee olla alku ja loppu. Niiden väliin kuluva aika ei saisi mielestäni ylittää 45 minuuttia. Sitä pidemmissä sessioissa keskittyminen herpaantuu.

***

Samaan päivään ei kannata ladata kolmea palaveria enempää. Päätöksiä pitää myös sulatella. Jos palaverien välillä ei raikasta aivojaan, kaikki muuttuu mössöksi.

***

Miksi kokouksiin aina raahataan kahvia ja teetä? En kaipaa kumpaakaan. Virvokkeiden litkiminen vie aikaa tuottavalta työltä. Täytekeksit ovat ok. Jaffat eritoten.

***

Oi niitä aikoja, kun tarjottimet notkuivat kampaviinereistä. En edes muista, mitä niissä oli täytteenä. Kuukausiliite voisi tehdä niistä jutun Missä hän on nyt –palstalle.

***

Tänään oli kahden lyhyen palaverin päivä. Huomenna kolmen. Viimeinen huomisen kokouksista on arvioitu kolmen tunnin mittaiseksi. Pelkään muuttuvani häiriköksi puolentoista kohdalla.

***

Keskiviikko ja torstai ovat palaverittomia. Ne ovat työpäiviä. Pari päivää viikossa tulee keskittää itsekkäälle uuden luomiselle. Kokouksissa tuppaa olemaan kaksi tai useampia ihmisiä ajatuksia häiritsemässä. Sosiaalisuudellakin on rajansa.

***

Kokous ei saa koskaan olla itsetarkoitus. Jos kokoontumisen tarkoituksena on vaihtaa ajatuksia ja edistää asioita, siihen ei aina tarvita pöydän vieressä apaattisena istumista.

***

Olen viime vuosina miettinyt aina ennen palaverin sopimista, että olisiko siihen allokoitu aika tehokkaammin käytettävissä toisin. Yleensä on. En ole jäänyt mistään paitsi. Jolleivat sitten kampaviinerit ole tehneet tietämättäni paluuta.

 

kampawiener

Leave a Reply