Junat, naiset ja Alex

No Comments

En koskaan käy tapahtumissa. Nyt kävin. Olin kaksi päivää Nordic Business Forumissa.

Paljon puhetta. En kuullut mitään, mitä en olisi tietänyt jo ennen. En valaistunut. En ottanut kaveria olalta enkä laulanut We are the champions. Jos olisin maksanut lipun itse, olisin ehkä jaksanut kuunnella Jari Sarasvuota. Nyt en kuunnellut. Käyttöliittymä oli vanhentunut. Söin senkin ajan suklaata Nordean ständillä. Suklaa ei ollut erityisen hyvää.

Jenni Vartiainen lauloi. Hän oli eteerinen. Hän ei koskettanut minua. Apocalyptica soitti. Ihan kiva. Yksityiskohdat olivat viimeisteltyjä. Kaikki toimi, kaikki oli tyylikästä. Jopa kliinisyyteen asti.

Sitten. Juuri silloin, kun vähiten odotin, tapahtui jotakin odottamatonta. Alexander Stubb puhui. Kiintiöpoliitikko. Hän ei puhunut. Hän oli läsnä 3000 ihmisen keskuudessa. Tunsin suurta ylpeyttä. En muista, mitä hän sanoi. Muistan, miten hän sanoi. Hän oli luonteva. Kuin stadionbändi olisi vetänyt akustisen keikan olohuoneessani. Ministeri puhui messuhallin perällä ja kyyninen mainosmies voimaantui. Priceless.

 

 

Leave a Reply