Romantisointia vai hiljaista syyllistämistä?

1 Comment

Luin äsken viikkoa vanhaa Suomen Kuvalehteä. Siinä oli kritiikitön ja hurmoshenkinen monen sivun juttu Kristiinankaupungista. Kansainvälisyyttä, monikielisyyttä, kiireettömyyttä, merta ja lammaslaitumia; ihmisenkokoista aitoa elämää.

Tällaisista jutuista tulee kaupungissa oravanpyörää polkevalle väkisinkin syyllinen olo.

Kaiken romantisoinnin keskellä pitää ymmärtää, että monelle kaupungissa asuminen on ainoa vaihtoehto. Itse asun Turussa ja minusta useimmat Kristiinankaupunkiin liittyvät arvot pätevät myös täällä. Lammaslaitumet ovat hieman vähemmällä, mutta riittää täälläkin luontoa ja puistoalueita.

Turku on hyvä. Kristiinankaupunki on hyvä. Kumpikaan ei ole toistaan parempi. Asioilla on puolensa. Tiedän sen, sillä vietän kesät Kristiinankaupungissa. Siellä on hyvä olla. Sieltä on hyvä tulla talveksi Turkuun. Tärkeintä on, että meitä riittää asumaan molempiin. Pienet kunnat eivät saa muuttua museoiksi.

 

One Comment (+add yours?)

  1. Miikka Leinonen
    elo 14, 2011 @ 18:12:24

    Moni vetää herkästi yhtäläisyysmerkit kaupunkilaisuuden ja oravanpyörän välille. Ja pikkukaupungeissa ja maalla on aina niin leppoisaa. Kiire ja ahdistus asuu korvien välissä, ei taloissa tai metsässä.

    Vastaa

Leave a Reply