Pahan akseli. Ja hyvän.

No Comments

Eivät he mitään nuoruuteni idoleita olleet. Ikoneita kylläkin. Nyt he ovat molemmat kuolleet.

Katsoin lehdestä tänään pitkään 30 vuotta vanhaa kuvaa, jossa Margaret Thatcher ja Ronald Reagan kättelivät ja hymyilivät. Kuva oli kuin huutomerkki ajalle, jossa hyvä oli hyvää – ja paha pahaa. Olisi ollut luontevaa, että kuvan kääntöpuolella olisivat kätelleet Bono ja Nelson Mandela.

En tiedä, tekivätkö Thatcher ja Reagan maailmasta nykyistä pahemman paikan. Toisaalta en ole varma siitäkään, paransiko Bono sitä jeesustelullaan.

Jotenkin maailmankuva oli kuitenkin helpompi hahmottaa joskus ennen. Oli helpompi ottaa kantaa puolesta tai vastaan. Sini-puna –kynässä päät edustivat vastakkaisuuksia. Kuten puolueet. Nyt niitäkään ei erota toisistaan. Nykymenossa ääripäät ovat tylsyneet. Opettaja poistaa ruokalassa niskoitelleen oppilaan voimakeinoin. Ymmärrän molempia osapuolia. Mitä tähän olisi lausunut Thatcher tai laulanut Bono? Luultavasti olisin kuitenkin osannut valita puoleni.

 

Blue_red_school_pencil,_Hungarian_Stationery_Factory,_Budapest_1963

Leave a Reply