Lakkaa satamasta

No Comments

Työpäivät ovat aika tarkalleen aikataulutettuja. Tekstejä ja tarjouksia. Palavereja ja siirtymisiä. Tunnit eivät tunnu riittävän. Työn lisäksi pitäisi ehtiä kotityöt ja hiukan harrastaakin. Ystävien tapaaminenkaan ei olisi pahasta. Monesti aikataulu tuntuu ennalta arvioiden toivottomalta. Mutta siitä huolimatta olen tänäkin vuonna selvinnyt pisteeseen, missä alkaa kesäloma.

Ensi viikolla minulla ei ole aikataulua. Ei palavereja, ei tarjouksia. Herään kun herään, teen aamupalaa. Mietin mitä tänään syötäisiin? Jokohan päivän sanomalehti olisi jaettu postilaatikolle? Haenko sen samalla kun käyn ostamassa tomaatteja ja maitoa kyläkaupasta? Pitää muistaa täyttää samalla vesikanisteri. Mikä päivä tänään mahtaa olla? Käydäänkö tänään Pori Jazzissa vai savustetaanko kalaa? Tulevatkohan vieraat huomenna vai ylihuomenna? Pitää muistaa ostaa proseccoa ja tuoretta rosmariinia isolta kirkolta. Ja purkki puolihimmeää lakkaa. Verannan pikkupöydän voisi lakata jonain sateisena päivänä.

 

Leave a Reply