Työurien pidentämisestä

No Comments

Minun maalaisjärkeni mielestä keskustelu työurien pidentämisestä on absurdi. Nimenomaan keskustelu. Seija on lastentarhanopettaja. Hänen mielestään työuria ei tule pidentää. Thomas on huolitsija. Hänen mielestään työuria ei tule pidentää. Raimo on valtion virkamies. Hänen mielestään työuria ei tule pidentää. Seija, Thomas ja Raimo keskustelevat työurien pidentämisestä ja saavuttavat konsensuksen: työuria ei tule pidentää.

Minä olen Juuso. Olen neuvonantaja. Minun mielestäni työuria tulee pidentää.

Yhtä työuraa tekevää kohden on liikaa sen ulkopuolella olevia elätettäviä. Sitä sanotaan valtionjargonissa kestävyysvajeeksi. Vaihtoehdot työurien pidentämiselle ovat lapsuuden tai eläkeajan lyhentäminen. Antaa lapsien olla Suomessa lapsia. Bangladeshilaiset kutomot ja thaimaalaiset ananaspuristamot pysykööt varoittavina esimerkkeinä työurien pidentämisestä niiden alkupäästä. Jää jäljelle työurien pidentäminen niiden loppupäästä.

Ihmiset elävät nykyään ikuisesti. On valtava kansantaloudellinen tuhlaus päästää eläkkeelle parhaassa iskussa olevia 60+ -työntekijöitä. Jos heitä ei kiinnosta työurien pidentäminen, he voisivat vaihtoehtoisesti lyhentää aikaa, jolta heille maksetaan eläkettä. Oliiviöljy pitää vaihtaa kaikilla yli 60-vuotiailla voiksi, vihannesten syönti kiellettävä ja suolan käyttö triplattava. Tupakan ja väkevien viinojen mainonta tulee sallia senioreille. Sydän- ja verisuonitaudit korjaavat luontaisesti kestävyysvajeen muutamassa vuosikymmenessä.

Kaiken pahan takana on 70-luvulla käynnistetty Pohjois-Karjala –projekti. Sen vuoksi hyväksi havaittu voin käyttö romahti, maitotilat autioituvat ja suomalaisten suonet puhdistuivat. Lääketieteen tohtori Pekka Puskan toimien arvioidaan estäneen neljännesmiljoonan suomalaisen ennenaikaisen kuoleman. Samalla Puska antoi kasvot kestävyysvajeelle. Hän pidensi eläkeuramme. Märkä on nyt housussa. Kantaako hän vastuun?

 

Leave a Reply