Kumpi on sinun ratkaisusi?

No Comments

Olen miljoonien muiden penkkiurheilijoiden lailla ihastellut Islannin ihmettä jalkapallon EM-kisoissa. Paitsi että ei joukkueen suorituksessa ole mitään ihmettä.

Islannin joukkue on kuin mikä tahansa muu yhteen hitsautunut, toisiinsa luottava ja arvostava työyhteisö. Pelaajat pelaavat vahvuuksillaan ja luotto tiimikaveriin peittää mahdolliset puutteet yksilöllisessä taitotasossa. Joukkuelajissa parhaatkaan yksilöt eivät voi yksin taata menestystä.

Mieti hetki oman joukkueesi mahdollista ylivoimahyökkäystä. Teitä on kaksi vastustajan yhtä puolustajaa vastaan. Yritätkö ratkaisua yksin vai syötätkö pelikaverillesi? Jos teet kumman tahansa eikä sinun tarvitse pelätä mahdollisen virheratkaisun jälkeen tiimisi arvostelua tai jälkiviisautta, pelaat voittajajoukkueessa. Jos et ollut mukana hyökkäyksessä, mutta annat tukesi minkä tahansa ratkaisun tehneelle, olet voittanut itsesi.

Yhteistä parasta me kaikki yritämme.

 

2993BB4A00000578-0-image-a-37_1434145578003

Kiemurtelulla irti vastuunkannosta

No Comments

Kotisaunamme 1,5-vuotiaan sähkökiukaan kolmesta vastuksesta kaksi kärähti tänään. Takuuehtojen mukaan kiukaalla on kahden vuoden takuu. Soitan aamulla suomalaiselle kiuasvalmistajalle ja pyydän uutta kiuasta tai takuukorjausta.

Miksi kuitenkin jo ennalta epäilen, ettei puhelu suju kuluttajan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla?

Vanhoina hyvinä aikoina tuotteet tehtiin kestämään. Ja jos ne hajosivat, ne kannatti korjata. Nyt moni käyttöesine tuntuu olevat heppoinen ja kertakäyttöinen. Ja aspan tehtäväna on palvelun sijasta kiemurtelemalla pelata aikaa. Kukaan ei tunnu ottavan vastuuta. Virheet sietäisi, jos niihin suhtauduttaisiin vakavasti.

Toivottavasti aamulla yllätyn iloisesti ja saan ymmärtäväistä palvelua. Kerron kyllä viljalti, jos palvelu pelaa. Tosin ei aspan tehtäväkään ole helppo. Ne joutuvat kuuntelemaan kaltaisiani lähtökohtaisesti negatiivisia kuluttajia.

 

Näyttökuva 2016-6-27 kello 20.24.51

 

Kuvan kiuaskivet eivät liity tapaukseen.

Järki vai tunteet? Kyllä!

No Comments

Kaikki asiakkaani ovat yrityksiä. Niidenkin valtaosalla asiakkaat ovat yrityksiä. B2B-markkinointi vaatii hyviä perslihaksia. Aikaa ensimmäisestä kontaktista tarjouspyyntöön voi kulua kuukausia. Usein jopa vuosia. Sitten työ vasta alkaa. Kovalla vaivalla hankittu tarjouspyyntö pitää vielä voittaa.

Hankittavan tuotteen tai palvelun tulee integroitua moniin ostajan jo olemassa oleviin järjestelmiin ja prosesseihin. Siksi on tyypillistä, että valintaprosessiin osallistuu matkan varrella tyypillisesti jopa 8-10 asiantuntijaa organisaation eri toiminnoista.  Monelle päätökseen osallistuvalle tarjottavan tuotteen tai palvelun tuntemus ei ole ydinsosaamista. Siksi tarjoajan tulee pystyä kommunikoimaan monimutkaisia tuote- ja palvelusisältöjä helposti ymmärrettävästi, mutta tiukkaa asiantuntemusta osoittaen.

Tärkeintä on muistaa, että yritystenkin välisessä kaupassa ihminen puhuu ihmiselle. Vuosien mittaan olen kurinalaisesti pitänyt kiinni yhdestä hyväksi havaitsemastani tavasta: Kirjoitan AINA jokaiseen tarjoukseen vastaanottajalle personoidun saatteen. Tarjouksessa on järki, saatteessa tunteet. Jos päätöksen tekijä on valintaprosessin lähetessä loppuaan järkiperusteisesti kahden vaiheilla, ratkaiseva ero syntyy – tunteesta.

 

person writing a letter

Joukkue voittaa. Yksilö häviää.

3 Comments

Peloton urheiludynamo Aleksi Valavuori kertoi tänään Yle Urheilun haastattelussa, että urheiluseurojen taustalla ei ole riittävästi tekijöitä. Siksi suomalaisseurojen nousu tai tuho perustuu liiaksi yksittäisiin ihmisiin.

” Jos heiltä loppuvat voimat, rahat tai mielenkiinto, koko seura dyykkaa silloin. Moni urheilun seuravaikuttaja ei edes saa minkäänlaista korvausta. Meidänkään Bisonsin ydinporukastamme kukaan ei ikinä nostanut euroakaan palkkaa, vaan olemme pyrkineet luomaan pelaajille ja valmentajille olosuhteet, että edes heillä olisi mahdollisuus saada palkkaa ammatistaan”, Valavuori sanoo.

En tunne urheiluseuratoimintaa kuin junioritasolta, mutta tunnen Valavuoren tuskan. Olin vuosia joukkueenjohtajana kolmenkin eri joukkueurheilulajin parissa. Vapaaehtoi- siksi vastuuhenkilöiksi valikoituivat aina ne, jotka kantoivat suurinta vastuuta myös työelämässä. Vuosia järjestin satoja tunteja vuodessa kymmenien poikien asioita kuljetuksista ruokailuihin ja insuliinipumppujen varaosiin. Vuosien varrella vanhempien ja seurojen kiitokset olivat vähissä. Poikien kiitokset auttoivat jatkamaan. En voi kuin kunnioittaa niitä vapaaehtoisia, jotka jaksavat jatkaa työtään vuodesta toiseen. Minulle riitti.

Jalkapallon EM-kisoissa yksilön paine ei näy vain kulisseissa. Se näkyy myös kentällä. Jos Cristiano Ronaldo ei tee maalia kahdessa ensimmäisessä ottelussaan, hän saa niskoilleen loputonta someraivoa. Pilkkaajilta jää huomioimatta, että hän on viimeistellyt aiemmissa otteluissa Portugalin maajoukkueelle 58 maalia. Mutta ne eivät olleetkaan hänen. Ne olivat joukkueen.

Valavuori pahoittelee sitä, että hänen voimansa vapaaehtoistyöhön loppuivat kolmen vuoden jälkeen. Oli pakko ajatella myös itseä ja perhettä. Valavuorta tuskin lohduttaa fakta, että myös yrityselämässä on tuhansia yrittäjiä, jotka uhraavat oman etunsa työntekijöidensä eduksi. Epäonnistuessaan he kantavat vastuun ja häpeän. Onnistuessaan he saavat taakakseen kateuden.

En silti vaihtaisi mitään tekemästäni pois. Tuskin sinäkään, Allu. Kiitos siitä.

CZxhqVXWIAAUkDo

Varaa aikaa myös itsellesi

No Comments

Työvuoden H1 alkaa vedellä viimeistään. Enää 13 aamua kesälomaan. Ennen vapaata pitää saada aikaan vielä keskivertoa suurempia ihmeitä. En epäile hetkeäkään, ettemmekö onnistuisi. Menestys on joukkuelaji ja tiimimme on iskukykyisempi kuin ehkä koskaan.

Työyhteisön ja asiakkaan menestyksen rinnalla pidätän oikeuden oman hyvinvointini vaalimiseen. Viime kuukaudet ovat olleet jatkuvan resurssipulan vuoksi yltiöpäisen kuormittavia. Huomaan laiminlyöneen itseäni. En ole ehtinyt kuntoilla, en lukea, en kehittää itseäni. Olkapäätä jäytää ja viime yönä narskutin hampaitani niin, että rakas kultakruununi irtosi. Onneksi en niellyt sitä! Jopa painoni on noussut keväällä 5-6 kiloa.

Aloitinkin tänään pehmeän laskun kohti kesälomaa, jotta ensimmäiset kaksi viikkoa eivät kulu pelkkään palautumiseen. Pidän työmatkat ennen lomaa minimissä. Teen maksimissaan kahdeksan tunnin työpäivää. Puran työrästit. Kuntoilen. Syön hyvin. Kun loma alkaa, irrottaudun kokonaan työmeilistä ja –puhelimesta. Tulette kyllä toimeen neljä viikkoa ilman minua. Ja minä ilman teitä;)

 

101113-lifestyle-meditation-book-beach-relax-calm-vacation-reading.jpg

 

Älä ole ajopuu

No Comments

Liian moni meistä liikkuu massan mukana, omasta tahdostaan riippumatta. Ei edes yritetä ja sitten etsitään syyllistä muista, jos kaikki ei mene omien ääneen lausumattomien toiveiden mukaisesti. Tulevaisuudelle asetetaan usein kohtuuttomia toiveita.

Tulevaisuus ei ole jotakin, minne olet menossa.
Se on todellisuus, jota olet itse luomassa.

Itse olen aina pitänyt tärkeänä lausua tavoitteeni ääneen. Jos haluan jotakin, haluan löytää ympärilleni ihmisiä, joilla on sama tavoite. Yhdessä tavoite on helpompi saavuttaa. Ja jos epäonnistuu, yhdessä on helpompi ottaa vastaan pettymys. Ja yrittää uudelleen.

 

logjambeforeflood

 

 

 

 

 

Se ei pelaa joka pelkää

No Comments

Nuorena alkanut yrittäjyys on opettanut minut hyvin kilpailuhenkiseksi. Nytkin yrityksemme on mukana monessa kiinnostavassa kilpailutuksessa. Teemme työtä vimmaisesti voittaaksemme. Vain voitolla maksetaan palkat.

”Hyvä tappio opettaa enemmän kuin huono voitto.”

En ymmärrä, mihin moinen väite voi perustua. Sitä ei ole ainakaan lausunut kukaan tulosvastuullinen tai omilla varoillaan operoiva.

Viime viikot minulla on ollut taas kaikki pelissä. Yritän – ja kannustan työkavereitanikin yrittämään – niin kauan kuin pallo on pelissä. Käyn kovilla kierroksilla. Jos minulla olisi aktiivisuusranneke, se olisi räjähtänyt aikoja sitten atomeiksi.

Akku on punaisella, mutta ennen lomaa pitäisi tehdä vielä ainakin neljä voittavaa tarjousta. Samalla on pidettävä hyvää huolta nykyisistä asiakkaista. Tulee löytää aikaa kuunnella työkavereita. Pitää rauhoittua kuulemaan hiljaiset signaalit.

En tiedä, kumpi minua motivoi enemmän: voiton riemu ja häviön pelko. Ehkä voitto, sillä jokainen voitto on kollektiivinen. Tappio on parhaassakin tiimissä AINA musertavan henkilökohtainen. Sykettä koneeseen nyt. Kaikki peliin. Meillä ei ole kuin voitettavaa.

 

1а-все-на-укр

 

Vastakohdat eivät täydennä toisiaan

No Comments

Viime viikolla minulla oli suuri ilo päästä osallistumaan Suomen Bocuse d´Or –kilpailutiimin viiden ruokalajin illalliselle Ravintolakoulu Perhon kilpailukeittiössä. Kokki Eero Vottonen ja hänen assistenttinsa Miikka Manninen tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen herkullisella ruuallaan ja kauniilla esillepanoillaan. Tätäkin suuremmin minuun vaikutti tiimin keskittyneisyys.

Maailman arvostetuimman kokkikilpailun finaali järjestetään Lyonissa vasta tammikuun lopussa, mutta Vottonen ja Manninen treenaavat kurinalaisesti kuutena päivänä viikossa, jopa 12 tuntia päivässä. Tämä kaikki tapahtuu muutaman neliön kuumassa keittiössä.

If You can´t stand the heat, get out of the kitchen.

Suomi on mukana kokkien maailmanmestaruuskilpailussa kolmattatoista kertaa. Paras sijoitus tähän mennessä suomalaisilla on Matti Jämsénin neljäs sija viime kaudelta. Vottosta ja Mannista tyydyttää vain voitto.

”Loppukilpailuun on turha lähteä hakemaan kokemusta.”

Seurasin lähietäisyydeltä työparin työskentelyä. Luotto oli molemminpuolinen. Erityisen ilahtunut olin siitä kilpailusäännöstä, että työparin assistentin tulee olla alle 23-vuotias. Voiko olla parempaa tapaa välittää hiljaista tietoa ja intohimoa kuin saada samaan tiimiin sekä mestari että tulevaisuuden tähti? Vastakohdat eivät täydennä toisiaan. Ikäero ei ole vastakohta, sukupuoli ei ole vastakohta, rotu ei ole vastakohta, uskonto ei ole vastakohta. Tärkeämpää – kuin yrittää löytää työtiimeissä toisiaan täydentävät tekijät – on löytää ne yhdistävät. Kunnianhimo ja keskinäinen arvostus yhdistivät tätä kilpakaksikkoa. Se oli Vottosen ja Mannisen tiimin umami.

 

Näyttökuva 2016-6-13 kello 20.32.06

Virheen pelko estää onnistumisen

No Comments

HILMA on työ- ja elinkeinoministeriön
ylläpitämä maksuton, sähköinen julkisten
hankintojen ilmoituskanava, jossa julkaistaan
ilmoituksia EU-laajuisista sekä kansallisista
hankinnoista suomen tai ruotsin kielellä.
Osallistumme useammin kuin kerran
kuukaudessa HILMA-kilpailutukseen,
joten olemme hyvin rutinoituneita palvelun
käyttöön. Valtaosa (95 %) kilpailutuksista on
erinomaisesti järjestettyjä. Niiden tavoitteena
on löytää paras mahdollinen yhteistyökumppani.

Tänään saimme hylkäävän päätökseen yhteen

osallistumiseemme. Aina ei voi voittaa, mutta
tällä kertaa hylkäyksen syy oli oikeustajun
vastainen. Tarjouksemme oli täydellinen
lukuun ottamatta sitä, että yrityksen perustietoja
kartoittavaa lomaketta ei ollut täytetty
asianmukaisesti.

Tiedot oli täytetty täysin ohjeiden mukaisesti,

lukuun ottamatta sitä seikkaa, että olimme
kopioineet liitteenä olleesta word-lomakkeesta
otsikot ja vastanneet niihin eri pistekoolla,
palstaleveydellä ja tekstityypillä kuin
liitteeseen oli asetettu perusarvoksi. Liitteen
sarakkeiden leveys oli poikkeuksellisen kapea,

kolmasosa A4:n leveydestä ja riviväli oudon pomppiva,
joten lukijaystävällisyyden vuoksi taitoimme
vastauksemme leveämpään palstaan. Seurauksena
hylkäys. Tarjouksen sisältö ei ollut tärkeä, vain
sen muoto.

Kilpailutusta hoitava virkamies ei tehnyt

hylätessään virhettä. Mutta hänellä ei ollut

myöskään
rohkeutta tulkita hölmöä säädöstä joustavasti.
Maailmamme ei kaadu muutamaan kymmeneen
kilpailuvastauksen valmisteluun menneeseen
turhaan työtuntiin. Enemmän harmittaa se, että
joku saa palkkansa tehdessään työtä, jonka
keskeinen päämäärä on pänkkäpäinen virheiden
välttäminen – ei onnistumisten tavoittelu.

 

Näyttökuva 2016-6-7 kello 19.56.03

Hyttynen paratiisissa

No Comments

Elin lapsuuteni Kokemäenjoen delta-suiston alkulähteillä. Sen rehevyydelle ei Suomessa vedä vertoja mikään muu kuin nykyinen asuinpaikkani Turun Katariinanlaakso. Ravinteikas, lehtomainen maaperä saa kaiken kasvamaan hurjaa vauhtia. Flora kukoistaa jakaen ehtymätöntä mettään maan ja taivaan täyttävälle faunalle.

Alkukotini sijaitsee Kokemäenjoen sivuhaaran – Kirkkojuovan – rannalla. Kotiani vastapäätä joessa oli saari nimeltä Saari. Pari-kolme kilometriä kodistani alavirtaan Sunniemessä pyydystettiin sata vuotta sitten sampi, jolla oli pituutta 2,65 metriä ja painoa 152 kiloa. Pidän grillatusta sammesta. Pienemmät ovat herkullisempia.

Muinaista sampeakin suurempi ihme oli Kirkkojuovassa Ulvilan keskiaikaisen kirkon, Paalan kartanon ja Saaren kartanon välisessä kantiltaan kolmensadan metrin kolmiossa sijainnut Pikkusaari. Siellä oli kaikkea. Uskomattoman rehevä kasvillisuus kätki piiloihinsa miljoonia hyttysiä ja sudenkorentoja.

Lapsuusvuoteni tekivät minusta immuunin hyttysille.

Työviikko oli tapahtumarikas. Sen päätteeksi söimme terassillamme sushia ja avasimme pullon valkoviiniä. Kaikki oli levollista ja kaunista. Linnut lauloivat. Läheisen koripallokentän tauottomasti jatkuva pomputus oli miltei hypnoottista. Äänettömät city-hyttysetkin pyörivät ympärillämme. Entä sitten? Just another day in paradise.

 

12-610x392

Older Entries