Happi loppuu

No Comments

Lomaa on viisi viikkoa vuodessa. Se tuntuu vähemmältä kuin ennen.

Minulla on sosiaalisessa mediassa (ja elävässä elämässä) iso liuta ystäviä. Jos heistä keskimäärin 10 % on lomalla, se tekee kappalemääräisesti reilut sata. Jos jokainen laittaa viikossa kaksi lomapostausta, altistun niille yli 30-40 kertaa päivässä. Se riittää luomaan tunteen, että kaikki ovat koko ajan lomalla.

Toiset meistä lomailevat. Useampi tekee työtä. Työ ja vapaa lähestyvät toisiaan. Tuntuu, että molempia tulisi ennakoida, niistä tulisi raportoida. Mitä, missä, kenen kanssa ja miten kauan? Tuntuu, että työstä tai lomasta dokumentoimiseen menee aikaa yhtä paljon kuin niistä nauttimiseen. Työ tai loma tulevat todeksi vasta kun ne on digitalisoitu ja jaettu.

Rakkaan kanssa ihailtu auringonlasku on totta vasta, kun siitä kertoo ystäville. Työkavereiden kanssa tehty suunnitelma on totta vasta, kun se on tallennettu projektinohjausjärjestelmään. Joskus tuntuu, että kaiken jakaminen on muuttanut elämämme rytmin. Autonominen hermostomme on mennyt rikki. Emme osaa enää hengittää luontaisesti ilman digitaalista tahdistusta.

3d graphic of a restricted wifi sign not allowed

Onko tässä postauksessa mitään mieltä?

No Comments

Sosiaalisesta mediasta on tullut suuri onnenkeksi. Ysärisuosikkien – Paolo Coelhon ja Kahlil Gibranin – teepussimietelmien sijasta somessa jaetaan urakalla briantracymaisia business-latteuksia.

Ei silti. Itsekin joskus nyökyttelen näille viisauksille. Ohimenevästi jopa voimaannun niistä. Verkko pursuaa yli kaikkia mahdollisia itsestäänselvyyksiä. Miksi levittää niitä holtittomasti lisää?

Tietotulvan keskellä olen alkanut arvostaa yhä enemmän ihmisten omia, aitoja mielipiteitä. Mielipide kertoo rohkeudesta. Rohkea uskaltaa asettaa itsensä mielipiteineen alttiiksi arvostelulle. Mielipide voi olla toisen mielestä oikea tai väärä, mutta kummassakin tapauksessa se on arvokas. Se luo pohjan keskustelulle.

Onnenkeksi julisti minulle kerran: He who throws dirt is losing ground.

Joo, joo. Nyökyti, nyökyti. Heittämäsi paska osuu aina lopulta omaan visiiriisi. Se on juuri näin, mutta entä sitten. Haluan, että asioista puhutaan minulle niiden oikeilla nimillä. Arvostan, kun tiedän kuka puhuu. Haluan tietää, mikä on hänen oma mielipiteensä. En jaksa pitkään kuunnella ihmisiä, jotka verhoutuvat muitten ihmisten mielipiteistä kudottuun burkhaan. Silmikon takana maailmankuva kapenee.

 

5358f2dc38097

Four Men Down

No Comments

Odotimme ensimmäistä lastamme reilut 21 vuotta sitten. Ultraäänessä ilmeni jotakin epätyypillistä: Lapsemme päänympärys oli poikkeuksellisen pieni verrattuna sääriluun pituuteen. Ehdotettiin lapsivesitutkimusta. Kysyimme, onko mahdollista, että lapsella on vain pieni pää ja pitkät jalat. Kyllä, se oli mahdollista. Lapsivesitutkimus jäi tekemättä. Syntyi terve, ihana poika. Hän täytti pari viikkoa sitten 21 vuotta. Hänellä on iloinen ilme ja – pitkät jalat.

Työ- ja rekrytointiprosesseissa tuntuu olevan tärkeintä leikata ääripäitä. Keskiverto ja takuuvarma on uusi musta. Keskiverto ja takuuvarma ei ole missään olosuhteissa uusi Nokia. Jos edustuskappaleen valintafunneliin olisi kaatanut kaikki Uuden Musiikin Kilpailun osallistujat, loppupäästä olisi puristunut sisäsiisti kikkara. Voittaja olisi ollut luultavasti Soljun Hold Your Colours: Kaksi sukupolvea, naisenergiaa, edm meets etno. Hyvä biisi se onkin. Varma sijoitus loppukilpailussa sijoille 15-20.

Onneksi Pertin, Karin, Samin ja Tonin kohdalla testit ovat jääneet tekemättä tai niistä on ymmärretty olla välittämättä. Kun neljä Down-miestä esittää biisinsä Aina mun pitää, voimme olla varmoja, että viisulavalla on punk-asennetta, vaaran tunnetta ja ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Lavalla on vuoden suomalainen markkinointiteko. Ennen kaikkea lavalla riehuu pakahduttavan aito kunnianosoitus heille, jotka ymmärsivät perustaa Konalaan vuonna 2009 kehitysvammaisten taidetyöpajan.

Kaikki timantit eivät synny kovassa paineessa. Kirkkaimmat syntyvät, kun niille annetaan tilaa kasvaa ja loistaa. Miten kauniisti ne loistavatkaan!

 

fourDiamondsKuvan timantit ovat yksityiskokoelmistani eivätkä liity tapaukseen.

Newer Entries