Perusta pettää

No Comments

Suomi on romahtanut. Olemme maailmanlaajuisessa Pisa-tutkimuksessa laskussa. Kansankuntamme tulevaisuus on uhattuna.

Bullshit!

Tiedän mistä puhun. Olisin ollut 15-vuotiaana Pisa-tutkijan märkä päiväuni. Teoreettisesti hyvin lahjakas koulupoika. Lukuaineiden keskiarvo 10. Tässä viitekehyksessä parhaat päiväni olivat kolme vuosikymmentä sitten.

Olisin vaihtanut jo silloin kaiken teoreettisen osaamiseni edes johonkin käytännön taitoon. Pelkäsin liikunta-, musiikki ja käsityötunteja. En ollut koulukiusattu. Olin kouluahdistunut. Olisin halunnut olla kuin muut pojat.

Minulla on nyt kaksi aikuistunutta poikaa. Olen heistä enemmän kuin ylpeä. He eivät ole kuin isänsä, he ovat kuin muut. Voi kuulostaa omituiselta, mutta tarkkailin nuorempana heistä koko ajan merkkejä, jotka olisivat paljastaneet heissä orastavia Pisa-priimuksen merkkejä. Olin koko ajan  käsi ämpärillä valmiina hiekoittamaan sen ladun.

Lapsistani ei kasvanut hyviä teoriassa, he ovat sitä käytännössä. He menestyvät koulussa riittävän hyvin, he ovat liikunnallisia, leikkiväisiä, laulavaisia ja nauravaisia. Heidän itsetuntonsa on kunnossa. Se antaa heille paremmat lähtökohdat rakentaa elämäänsä kuin isänsä vahva teoriapohja.

Pisa nousi vuosien mittaan vallankäyttäjiemme päähän. Onneksi totuus on paljastunut. Meille on kasvanut sukupolvi kansainvälisiä nuoria, jotka ovat kasvaneet omilla – eivät auktoriteettien ehdoilla. Heidän menestyksensä mitataan lähivuosikymmeninä käytännössä. Pisa-tutkimus ei kerro kilpailukyvystä yhtään mitään. Pisan perusta on pettänyt. Siksi koko tutkimus on vino.

 

Pisa-leaning-tower

Silta yli synkän virran

No Comments

Kirjoitan tämän maanantaina 2. päivänä joulukuuta. Ajankohta on olennainen. Mitä tahansa kirjoittaisin huomenna, se olisi jälkiviisautta.

Kotikaupunkini Turun läpi virtaa joen tapainen. Aurajoki on Kokemäenjoen rannalla kasvaneelle joen aihio. Mutta joki yhtä kaikki. Virtaava vesi on minun mielessäni elinvoiman symboli.

Huomenna sillan yli avataan Kirjastosilta. Se on Teatterisillan tapaan tarkoitettu vain kevyelle liikenteelle. Uusi silta on ollut monelle Heidekenillä syntyneelle tositurkulaiselle kauhistus. Se pilaa Auransillalta Tuomiokirkolle avautuvan kansallismaiseman.

Hui hai.

Väitän, että yksikään arvostelijoista ei ole seissyt autojen täyttämän Auransillan puolentoista metrin levyisellä jalkakäytävällä ihailemassa puolustamaansa kansallismaisemaa.

Mutta olen melko varma, että he menevät tutustumaan rauhalliseen Kirjastosiltaan. Sen kannelta kansallismaisemaa voi ihastella ihan uudesta perspektiivistä.

 

18497754

 

Otsikosta kiitos Pertsa Reposelle.  Olen muistavinani, että hän oli toivonut omiin hautajaisiinsa Kirkan laulamaan tämän suomentamansa mestariteoksen. Kylmät väreet nousevat pelkästä ajatuksesta.

 

 

 

Henk.koht.

No Comments

Otan sen henkilökohtaisesti. Se on kaikki.

Korkeasti arvostamani Tuomas Enbuske sanoi eilen Hjallis -talk shown mainiossa jaksossa, että lähivuosina toimittajat nousevat somen myötä yhtä suuriksi brändeiksi kuin perinteiset mediat. Juuri näin. @SuominenTapio ei enää jatkossa tarvitse Yleä. Tosin Yle ei tunnu tarvitsevan Suomista enää tälläkään hetkellä. Enbuske sanoi, että hänellä on Twitterissä enemmän seurailijoita kuin Hesarilla. Se on hyvä, sillä arvostan Tuomaksen mielipidettä enemmän. Se on hänen omansa.

Minä en ole media. Olen myyntimies. Käyntikortissani ei puhuta myymisestä mitään. Siinä lukee tällä kertaa neuvonantaja. Jakelen hyviä neuvojani hyville asiakkailleni. Neuvoni ovat monesti kullanarvoisia. Joskus ne voisi liuottaa vähin äänin kipsisakka-altaaseen. Neuvoni eivät ole yleensä edes omiani. Ne ovat kooste omista ja työkavereitteni havainnoista. Monesti markkinointiviestintäalalla paraskin idea on pelkkä uskon asia. Jotta asiakkaani uskaltautuu sitä kokeilemaan, sen pitää luottaa neuvon antajaan. Neuvonantajaan. Minuun.

Ympärilläni on huikeaa talenttia. Minulla on 110 työkaveria. Olen alle prosentti kokonaisuudesta, mutta siitä huolimatta otan jokaisen antamani neuvon 100 %:sen henkilökohtaisesti. Se on henkisesti raskasta. Voin vain kuvitella kirurgia, jonka käsissä on ihmiselämä. Minun käsissäni on vain toisten ihmisten ja organisaatioiden maine. En pelkää, että onnistuisin epäammattimaisuuttani heikentämään minuun luottaneiden mainetta. Minulle riittää ainaisen stressin lähteeksi se, että pettäisin edes hetkittäisesti jonkun minuun uskoneen luottamuksen.

Tiedän olevani poikkeuksellisen idearikas. Osaan perehtyä asiakkaitteni liiketoimintaan. Suhtaudun työhöni intohimoisesti. Tarjoan  yleensä enemmän kuin minulta osataan edes pyytää. Motiivini ei ole kuitenkaan mahdollisuus saada kiitosta. Motiivini on pelko joutua torjutuksi. Olen yksilöurheilija voittavassa joukkueessa. Niin kauan kuin @SuominenTapio on osa Ylen organisaatiota, hänellä on (pitäisi olla) esimiehissään taustatuki vaikeuksien kohdatessa. Sitten kun hän on oma mediansa, hän on omillaan myös suhteessa julkisuuteen. Askel on pieni organisaatiolle, mutta ylitsepääsemätön monelle yksilölle.

Menestys on joukkuelaji. Sen kun muistaisi aina henk.koht.

 

2_170912-778x438

Newer Entries