Ulkoistettua tajunnanvirtaa

No Comments

Olen omituinen höpöttäjä. Eilen olin kaksissa kesäjuhlissa. Puhuin sen, minkä kaikelta kuuntelemiseltani ehdin.

Puhuminen ruokkii ainakin minun kohdallani luovuutta. En kuitenkaan rakasta omaa ääntäni. Rakastan sen aikaansaamaa kaikua. Saan kavereilta kimmokkeena monesti omiani parempia oivalluksia.

Kun oman ideansa kuulee kaverin suusta jalostuneena, siihen on helppo uskoa. Olen oma uskollinen kohderyhmäni. Jos olisin oma opponenttini, elämäni olisi paljon raskaampaa.

 

Paikka!

No Comments

Minulla ei ole koiraa. Mutta ymmärtääkseni koiran paikka on perheen hierarkiassa alimmaisena. Koiria käsketään, ne tottelevat. Jos aikuinen koira friikkaa ja puree isääntäänsä, silloin koira on lopetettava. Olenko jäljillä?

Yrityselämässä luulisi pätevän samat säännöt.  Käytän vuosittain eri yhteyksissä kymmeniä erinomaisia alihankkijoita. Ne tekevät töitä minulle ja sitä kautta monesti minun asiakkailleni. Aina kerran vuodessa joku alihankkijapuudeli näyttää kuitenkin todellisen luonteensa ja ottaa suoraan yhteyttä minun asiakkaaseeni. Minun tietämättäni.

Minun maailmassani tällaiselle yhteistyölle käy kuten isäntäänsä purevalle koiralle. Se lopetetaan. Alihankkijan tilalle on aina helppo löytää toinen.

Onneksi tilanne ei ole kuin poikkeustapauksissa näin karu. Alihankkijoista vain murto-osa on silmissäni alihankkijoita. Valtaosa niistä on tasavertaisia kumppaneita. Heidän kanssaan syödään samassa pöydässä. Tavoitellaan samaa maalia.  Hyödymme toinen toisistamme.

Niin se kai koiraperheissäkin on. Hyvin kasvatettu koira on perheenjäsen, jolla on samat oikeudet kuin ihmisillä.

Tähän loppuun otan alun murinan kumotakseni parhaan spanielinkatseeni. Wuff;)

 

Englishman in New York

No Comments

Asun Turussa, mutta työskentelen useimpina päivänä Helsingissä. En kuitenkaan tunne kunnolla kumpaakaan kaupunkia.

Aamulla minulla on kiire Helsinkiin, illalla kotiin. Tänään kuitenkin kahden palaverin välillä katselin Helsinkiä turistin silmin. Kaupunki näytti upealta. Poikkesin Galerie Forsblomiin. Pelkkä tila on näkemisen arvoinen. Myös näyttelyt olivat erinomaisia.

Viime viikolla katselin myös kotikaupunkiani ulkopuolisen silmin. Rantakatua kävellessäni olisin voinut kuvitella olevani tuhat kilometriä etelämpänä. Syy tähän ei ollut pelkkä kesän lämpö, vaan kaupungin leppeä tunnelma ja kauneus.

Kun lähdemme pidennetylle viikonloppumatkalle New Yorkiin, annamme itsellemme oikeuden tutustua kaupunkiin avoimin mielin. Miksemme anna sitä samaa vapautta tuttujen kaupunkien kohdalla?

 

 

Toisaalla

No Comments

Jari Tervo oli vain osin oikeassa sanoessaan että ”elämä on toisaalla, sinne pääsee taksilla. Taksirahat on helppo säästää.

Hetkeen on helppo tarttua. Kun elämä on käsissä,  se on monesti liian lähellä. Kävelimme äsken jalkapallokentän ohi. Kentällä oli D- tai E-poikien harjoitukset. Olen vuosien varrella seurannut satoja sellaisia harkkoja kentän laidalta. Valehtelisin, jos väittäisin nauttineeni jokaisesta hetkestä. Tänään junnufutistreenit nousivat mieleeni yhtenä kauneimmista muistoista.

Jotkut parhaista hetkistä ovat historiaa. Jotkut tulevaisuutta. Mutta kun ajattelet niitä, ne ovat tässä ja nyt. Juuri silloin niistä kannattaa pitää lujasti kiinni.

 

Satakieli

No Comments

En olisi viime vuonna tähän aikaan uskonut kaipaavani satakielten laulua. Se on todistus siitä, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

Satakielen laulu on mitä kauneinta. Mestarilaulajan monipolvisesti soljuvat maiskutukset, näppäilyt ja huilut ovat eliksiiriä korville. Satakielen laulussa on monipuolisuuden ohella jotakin muutakin ainutlaatuista. Se värähtelee taajuudella, joka lävistää talon seinän kuin paperin. Kun satakieli laulaa makuuhuoneen nurkalla, tuntuu kuin se laulaisi sisällä. Hypnoottinen laulu tekee nukkumisesta hieman haasteellista.

Alkukesä on kulunut satakielittä. Eilen kuulin niiden vihdoin saapuneen. Muutto on pahasti myöhässä tai sitten reissu on tainnut olla raskas, sillä eilinen laulu oli kuin kalvas aavistus edellisistä vuosista. Tuntien konsertit olivat typistyneet minuutteihin.

Mutta pääasia, että ne ovat tulleet. On hyvä tietää, että ne ovat siellä jossakin.

 

IT-kupla 2.0 (some-remix)

No Comments

Silloin pitää takoa kun rauta on kuumaa. Vanha totuus saa paikalle myös onnenonkijat. Erityisesti se houkuttelee esiin raakileita.

Pari vuotta sitten lanseerattiin Hitlantiksen beta-versio. Siitä povattiin Spotifyn tappajaa. Sitä siitä ei ole vielä tullut, mutta palvelun taustavoimat ovat jaksaneet jatkaa palvelun määrätietoista kehittämistä. Ainakin minusta on tullut Hitlantiksen tyytyväinen käyttäjä.  Olen onnistunut laventamaan musiikkimakuani sen avulla teille, jonne olisi muuten eksynyt.

And my Grammy goes to – Hitlantis.

Spotifyn jälkeen Suomesta etsitään Facebookin tappajaa. Meillä on jo oivaltava Muxlim. Nyt breikkiä yrittää Bublaa. Uteliaisuudesta hyppäsin mukaan bubleriksi, mutta en löytänyt pihviä. Tuote on tullut markkinoille raakana. Palautan hampurilaiseni keittiöön ja taidan vaihtaa ravintolaa. Olen nykyajan kuluttaja. En jaksa odottaa. Sorry.

 

Elävää kansanperinnettä

No Comments

Olen huono haksahtaja. En oikein osaa innostua mistään.

En ole voinut koskaan kuvitellakaan polttavani tupakkaa. Golf ei todellakaan ole minua varten. Laskettelu on kivaa viikon, sama vika purjehduksessa ja mökkeilyssä. Etelänlomaa kestän 3-4 päivää. Rotaryt tai leijonat – älkää vaivautuko.

Jäljelle jää puutarhanhoito. Talven jälkeen kevättä pitää avittaa petkelleellä ja tehdä puroja. Keväällä haravoiminenkin on miltei hauskaa. Käy miltei salapoliisityöstä, kun tutkii silmuista, mitkä kasvit ovat selviytyneet talvesta.

Nurmikonleikkuu on puutarhatöistä mukavin. Vaikka olemme luonnonmukaistamassa ennestäänkin rehevää lehtotonttiamme, siinä pitää säilyttää selkeä pala hoidettua nurmikkoa. Sitä ajaessaan näkee työnsä tuloksen.

Puutarhanhoito on myös kansanperinteen vaalimista. On jotenkin ylevää istuttaa kasveja, joille joku joskus jossakin on antanut nimen kevätkaihonkukka.

 

River Deep – Mountain High

2 Comments

Vaikka haluaisin, en onnistu periyttämään lapsilleni tuuheita hiuksia tai erinomaista kielipäätä. En edes tasaista luonnetta. Olen yrittänyt antaa heille jotain, mitä minulla on yli oman tarpeen.

Olen pyrkinyt vahvistamaan lasteni itsetuntoa. Tiedän kuulostavani amerikkalaiselta, mutta  mielestäni heillä tulee olla luottamus siihen, että haaveet ovat toteutettavissa. Heillä on siihen erinomaiset mahdollisuudet. Mutta heidän pitää kaiken uskonsa keskellä ymmärtää, että onnistuminen ei ole helppoa. Jos tukeutuu elämässään onnenkantamoisiin, kannattaa lotota.

Elämässä ei kannata pelata upporikasta ja rutiköyhää. Köyhälläkin voi olla rikas elämä. Riittää, että yrittää parhaansa. Vanhempien tehtävä on olla lastensa puolella. Maailma kyllä hoitaa oman osansa olemalla vastaan. Mutta kun itsetunto on terve, vastoinkäymiset ovat helpommin ylitettävissä.

 

Lukutaito kehittyy

No Comments

Uutisissa kerrottiin, että suomalaislasten lukutaito on heikentynyt. Se ei ollut uutinen.

Tutkimuksessa oli luultavasti arvioitu lineaarista lukutaitoa. On selvää, että medioiden murroksessa nuorten kyky lukea ja jäsentää pitkiä tekstimassoja omalla äidinkielellään on heikentynyt.

Puutetta korvaa koululaisten huikea medialukutaito ja erinomainen englannin kielen hallinta. Koululaisten kokonaislukutaito on parempi kuin koskaan. Tutkimus vain on tehty jo valmiiksi vanhentuneista lähtökohdista.

Onko nuorilla edes mitään järkeä pakkoluettaa Väinö Linnaa jos heidän suosikkikirjailijansa on Gossip Girl.

You know you love me, XOXO.

 

Pahantekeväisyyskampanja

No Comments

Koska menetimme harmaan sävyt? Koska Suomesta tuli musta-valkoinen?

Vielä puoli vuotta sitten nauroimme yhdessä vanhemman poikani kanssa ihmisiä, jotka huutelivat häntä kaupungilla neekeriksi ja pyysivät ostamaan matkalipun takaisin kotiin. Se ei tuntunut häntä häiritsevän. Ei se häirinnyt minuakaan. Totesimme yhdessä, että ongelma on huutelijoiden. Ei kannata provosoida eikä provosoitua.

Luin tänään Chike Ohanwen kirjoituksen ja vaikka kaikki merkit ovat olleet ilmassa, vasta nyt hymyni hyytyi. Nuo ihmiset ovat tosissaan. He ovat vinoutuneen vaalikampanjoinnin ja väärään aikaan osuneen maailmanmestaruuden aiheuttamassa kansallisuushuumassa ottaneet Portugalin ja Kreikan tukipakettien lisäksi tähtäimeensä maahanmuuttajat. Jos tätä syöpää ei hoideta ajoissa, rasismi leviää vammaisten ja vanhusten  vihaamiseksi. Kaivamme jo poteroita valmistautuessamme moderniin sisällissotaan.

Suomalaisuudella ei ole kotimaata. Viimeisten vuosikymmenten aikana sadat tuhannet suomalaiset ovat joutuneet muuttamaan työn perässä ulkomaille. Heidän sopeutumisensa ei aina ole ollut helppoa. Emmekö ole oppineet historiastamme mitään?

Maailma on meille kaikille yhteinen. Rajat hämärtyvät. Meidät otetaan maailmalla vastaan niin kuin me otamme vastaan maailman. Meillä on mahdollisuus näyttää muille hyvää esimerkkiä ja muuttaa paha energia hyväksi.

Oletteko huomanneet, että siniristilippu näyttää hyvältä myös tummempaa taustaa vasten?

 

Older Entries Newer Entries