Kuusi kahdeksan kuusi neljä kolme seitsemän yksi*

No Comments

Olen hermoromahduksen partaalla. Tosin se nyt ei luovalla alalla taida olla mainitsemisen arvoinen tilanne. Viime viikkojen paineessa olen tuntenut taas olevani hierarkiassa tasolla, missä minua lähestytään lähinnä silloin, kun kollegojen ideoiden vaahto ei enää pese. Minua on lähestytty tiheästi.

Ymmärrän, että minulta kysytään, koska minulla on mielipiteitä. Kun kertoo mielipiteensä, on vaarana, että niistä joko pidetään tai sitten ei. Ja jos mielipiteet värittää tarkoitushakuisesti mustavalkoiseksi, myös reaktiot ovat mustavalkoisia. En pidä mustasta.

Asuntojen myynti-ilmoituksia ei nykyisin erota toisistaan. Vähiin päin kaikki asunnot on stailattu tekijänoikeuksia loukkaavilla klassikkohuonekalujäljitelmillä toistensa kaltaisiksi. Ylivalotetut kuvat ovat skandinaavisen kuulaita, mutta realistiseksi saati elämän- makuiseksi niiden kalvautta en kutsuisi. En pidä valkoisesta.

Minun kodissani on paljon väriä. Minun elämässäni on paljon väriä. En tiedä onko se syy vai seuraus, mutta myös mielipiteeni ovat värikkäitä. Maalaan canvakseni nopeasti, pelottomasti ja usein varmoinkin ottein. Silti se sattuu joka kerta, jos joku ei pidä näkemyksestäni. Minun on vaikea hyväksyä sitä, että jonkun mielestä mielipiteeni olisi väärä. Se on minun mielipiteeni.

* Olen sietämätön tyyppi ja mielipiteeni ovat vääriä


ArchitectureArtDesigns-2722

Se riski on otettava

No Comments

Talvi on ollut ammatillisesti matalalentoa. Töitä on riittänyt kiitettävästi. Tutut asiakkaat ovat luottaneet meihin ja moni uusikin on uskaltanut lähestyä.

Huomenna menemme tiimin kanssa presentoimaan yhtä kilpailutyötä. Kisassa on mukana lisäksemme pari muuta kandidaattia. Toimeksianto oli hyvin annettu ja sen innoittamana olemme tehneet taustatyömme kunnolla. Tunnemme kohderyhmät, kilpailijat, mediakäyttäytymisen ja toimialan megatrendit. Olemme varmalla pohjalla.

Tänään tuli kiusaus lisätä ehdotukseemme hieman taikapölyä, peittää tarkoin mietitty sisältö mediaseksikkäällä kuorrutteella. Tiedämme, että sillä saisi potentiaaliselta asiakkaalta ihastuksen huokauksia. Mutta mielestämme tässä tapauksessa moderneimpien ratkaisujen käyttäminen ei tuo parasta lopputulosta. Sosiaalinen media ja laajennettu todellisuus ovat täällä, mutta samaan aikaan 1,4 miljoonaa suomalaista katsoo maastohiihdon parisprinttejä lineaarisesta televisiosta. Jani Halmeen Kotimaan katsaus valittiin suureksi ilokseni vuoden journalistiseksi teoksi. Kuka muistaa Apu-lehden? Moni odottaa yhä perjantaita. Avun levikki on 130.000 ja sillä on 350.000 lukijaa. Se on monta laikkausta, peukkua ja sydäntä. Tämä ei ole virtuaalista tai laajennettua todellisuutta. Tämä on todellisuutta.

Siksi emme vain yritä puhua huomenna niin totta kuin voimme. Puhumme täysin totta. Riskinä on se, että rehellisyys vaikuttaa asiakkaan silmissä liian perinteiseltä. Totuuden nimissä se riski on otettava.

 

B0mexLaZqleokWx9

Kriisi voi olla myös mahdollisuus

No Comments

Kuluneella viikolla muutaman tuhannen ihmisen vetoisessa markkinointiviestinnän ankkalammessa kuhisi piraija-parvi. Kun teräväsanaiset ja reaktioherkät viestintäammattilaiset pääsevät irti, uhri kalutaan nopeasti lihoista luuta myöden.

Näin kyllä Hesarissa mainoksen, jossa turvetta verrattiin vanhusten vaippahuoltoon, mutta jätin sen lukematta, koska en kokenut kuuluvani kohderyhmään. Minulla ei ole vielä vaippoja enkä ole turpeen energiakäytön puolustaja enkä vastustaja.

Provosoivat reklaamit tekivät kuitenkin tehtävänsä, lammen pinta alkoi väreillä ja pian kampanjan suunnitellut toimisto huomasi Febu-seinänsä täyttyvän eriävistä mielipiteistä. He olivat yllättyneitä, sillä he kokivat olleensa vain viestinviejiä. Yllättyneisyyden sijasta olisi pitänyt ymmärtää, että yksittäisellä kriitikolla ei ole mahdollisuuksia vastata Hesarin kokosivulla. Keinovalikoimiin jää vain some. Tässäkin tapauksessa se toimi hyvin. Toimisto joutui puolustuskannalle ja alkoi räksyttää takaisin. Tilanne eskaloitui, joten turveasiakas teki jumalaisen väliintulon siirtämään viestinnän osaavampiin käsiin eli itselleen. Maito oli kaatunut, mutta räksytys jatkui. Minäkin jatkan sitä tässä osaltani.

Tapahtunut ei ole vieras tilanne minullekaan. Omassa pakissanikin on luonnollisesti asiakkaita, joiden markkinointiviestintää hoitaessa tulee varautua eriäviin mielipiteisiin. Kritiikki voi alkaa ihan pienestäkin: yksittäisestä palvelukokemuksesta, väärinymmärryksestä tai kolmannen osapuolen lenkin pettämisestä. Jos reklamaatioon ei vastata tai siihen vastataan huolimattomasti tahi kärkevästi, siirretään case helposti some-tuomioistuimeen. Siellä samanmielisiä lautamiehiä istuu satamäärin sormet näppiksellä. Siksi turvetiedotusta paljon vähemmänkin delikaateissa kampanjoissa kannattaa tehdä AINA kriisiviestintäsuunnitelma. Väärinkäsityksiä ja provokaatioita syntyy online-ajassa helposti. Hyvin suunnitellulla viestinnällä keskustelu saadaan johdettua takaisin oikealle uralle. Kriisi on käännekohta, jossa tulevaisuuden suunta määräytyy paremmaksi tai huonommaksi omien toimien mukaan. Kriisi ei ole aina uhka, se voi olla myös mahdollisuus.

 

Red-piranha

 

Samat säännöt, eri tulkinta

No Comments

Suomalaisia kehutaan monesti loistaviksi innovaattoreiksi. Suunnittelemme upeita tuotteita ja palveluita, mutta emme osaa markkinoida niitä. Ihailemme ruotsalaisia, joilla myynti ja markkinointi on verissä.

Teen ammatikseni markkinointia kansainvälisten asiakkaiden kanssa. Yhteistyösopimuksissa on usein tarkoin määritelty, saako tehdyistä töistä kertoa kolmannelle osapuolelle. Monesti edes asiakasyrityksen nimeä ei saa tietoturvasyistä esittää asiakaslistalla. Me suomalaiset kunnioitamme ja noudatamme sääntöjä. Markkinointihenkiset ruotsalaiset eivät. Kun me vaikenemme, he markkinoivat samoille asiakkaille tekemiään töitä avoimesti omina työnäytteinään.

Ruotsalaisten euroviisukappaleet arvioidaan usein plagiaateiksi. Samoin IKEAn tai H&M:n menestystuotteet. Silti ne tekevät myyntiennätyksiä samaan aikaan kun suomalainen tuohivirsumusiikki tai itselleen uskollinen design kisailevat sijoista ynnä muut.

Pitäisikö meidänkin ymmärtää, että on helpompaa pyytää anteeksi kuin saada lupa? Toisaalta yönsä nukkuu paremmin, kun tekee oman hiihtonsa. Havuja, perkele!

PS. Kaiken kritiikin ulkopuolella ruotsalaiset ovat kiusallisen hyviä, taitavia ja ihania 😉

 

87142256

Kuvassa ruotsalainen Måns Zelmerlöw, joka voitti Euroviisut vuonna 2015

Heijastuksia

No Comments

Päätin taannoin, että vastedes osallistun yritysten hallintoon vain koulutettujen ihmisten seurassa. Olen huomannut jääväni alakynteen rahanahneiden ja vaihtoehtoisen totuuden varaan maailmankuvansa rakentaneiden pyrkyrien kanssa.

Päätökseni oli hätiköity ja perustui väärin valitsemiini faktoihin. Tiedostan sen nyt. Koulutus ei tee kenestäkään viisaampaa. Se ei toki tee kenestäkään myöskään tyhmempää. Mutta paraskaan koulutus ei korvaa koskaan sivistystä.

En pyydä tulevilta yhtiö- tai hallituskumppaneilta jatkossakaan nähtäväksi tutkintotodistusta. Haluan nähdä heidän kirjahyllynsä. Uimamaisterillakin voi olla ihmisten johtamiseen ja keskinäiseen kunnioitukseen tarvittavaa sydämen sivistystä. Jos kulttuurista pois riisutun huoneen seinällä roikkuu vain peili, on selvää, että kuvastimeen katsoja näkee heijastuksen vain itsestään.

brandtworks-bm018l3-coastal-wood-wall-mirror-54-5-x-31-5-white

Ole hyvä

1 Comment

Suurin osa erimielisyyksistä johtuu liian vähäisestä kommunikaatiosta ihmisten kesken.
Suurin osa väärinkäsityksistä johtuu liian vähäisestä kommunikaatiosta ihmisten kesken.
Suurin osa syrjäytymisestä johtuu liian vähäisestä kommunikaatiosta ihmisten kesken.

Kaikki eivät halua puhua. Monelle on tärkeämpää kuunnella.
Kaikki eivät halua puhua. Monelle riittää se, että kelpaa kuulijaksi.
Kaikki eivät halua puhua. Monelle riittää, että joku pukee heidän ajatuksensa sanoiksi.

Mitä sinulle kuuluu?
Voinko olla avuksi?
Hauska tavata.
Kivat kengät.
Kiitos.
Anteeksi.

Hymy.
Nauru.
Osanotto.
Kosketus.

Olemme muistaneet tänään läheisiämme ystävänpäiväkorteilla, puheluilla, postauksilla, leivonnaisilla. Muistetaan huomennakin. Sinun sanasi, sinun eleesi voivat olla hänen tärkeimpänsä. Ne ovat usein tärkeimmät hänelle, josta et olisi ikinä uskonut.

Jos sinulla ei ole sanoja, kuuntele, ole hyvä.

 

158929028

 

True colours

No Comments

20.000 vuvuzelan sekametelisopassa taitavimmankaan soittajan yksilösuoritus ei erotu. Jos värikartta on käytössä kokonaisuudessaan, on turha lisätä tehosteväriä. Käyn harvoin elokuvissa. Äsken kävin katsomassa La La Landin. Ohjaaja Damien Chazelle vyörytti laajakankaan täyteen liikettä, elämää ja väriä. Ensimmäiset puolitoista tuntia atsovärien ja täyteen sovitetun musiikin ja tanssin maailmassa kuluivat joutuisasti. Hyvän mielen Hollywood-viihdettä parhaimmillaan.

Elokuvan loppupuolella toinen päähenkilö – Mia Dolan – meni taas yhteen lukuisista koe-esiintymisestään. Siellä häntä pyydettiin kertomaan tarina. Hän kertoi ja lauloi tarinan tädistään. Esityksestä oli riisuttu pois kaikki turha. 3-4 minuutin intensiivinen, mutta levollinen kohtaus oli kuin lasi raikasta vettä irtokarkkiöverin uhrille.

Vähemmän on enemmän. Varsinkin kun elokuvan mustavalkoisimmassa kohtauksessa laulettiin kuin kuiskaten:

A bit of madness is key
To give us new colours to see.

 

lala-land

Minä tiedän kyllä

No Comments

 

Minä tiedän kyllä,

että minun pitäisi olla kärsivällisempi.

 

Minä tiedän kyllä,

etten saisi kimpaantua pikkuasioista.

 

Minä tiedän kyllä,

että minun pitäisi puhua lauseet loppuun.

 

Minä tiedän kyllä,

että kukaan ei onnistu aina.

 

Minä tiedän kyllä,

ettei kukaan alisuorita tarkoituksella.

 

Minä tiedän kyllä,

etten ole aina oikeassa.

 

Minä tiedän kyllä,

että sen voi tehdä huomennakin.

 

Minä tiedän kyllä,

että pitäisi kuunnella enemmän.

 

Minä tiedän kyllä,

ettei kaikkea muuteta päivässä.

 

Minä tiedän kyllä,

ettei mikään muutu, jollei edes yritä.

 

Minä tiedän kyllä,

että yksin olisin hukassa.

 

Minä tiedän kyllä.

 

onderdemensen

Kuva: Anja Van Ginneken / Onder de mensen

 

Usko on puoli voittoa

No Comments

Ulkoministeriö julkaisi tänään seitsemän uutta Suomi-emojia. Finland emojis -kokoelma täydentyi Saamen lipulla, Tom of Finlandilla ja arktista osaamista, luontoa sekä hauskuutta kuvaavilla aiheilla.

Suomi julkaisi omat valtiolliset emojinsa ensimmäisenä maana maailmassa reilu vuosi sitten. Mediassa on saatu näkyvyyttä. Saatu on myös palkintoja. Kritiikkiäkin on riittänyt: Suomi-emojit ovatkin emojitarroja, koska aidot emojit olisi pitänyt hyväksyttää Unicode-konsortion prosessin kautta. Prosessi voi kestää vuosia, ja se myös maksaa paljon. Jos emoji-kuvia halutaan yleisön saataville pikaisesti, viralliset Unicode-näppäimistöemojit eivät ole vaihtoehto. Siksi käyttääkseen Suomi-emojitarroja, älypuhelimen käyttäjän tulee ladata Finland emojis -sovellus.

Päätin olla minäkin ajan hermolla ja latasin vihdoin Google Playsta koko setin, koska emojien on tarkoitus parantaa maakuvaamme ja haluan olla mukana hyvässä asiassa. En tosin täysin ymmärrä, miten Senaatintorilla seisova jääkarhu vaikuttaa vastaanottajaansa positiivisesti, mutta niin sen on oltava, kun niin sanotaan. Nyt minulla on kuitenkin ladattu sovellus. Lähetin heti ladattuani Tomin, jääkarhun ja yhden vihdan. Sitten kyllästyin. Oman päänisisäinen konsortio ei niin vain taivu uusiin temppuihin. Emoji-sovellus hautautunee nopeasti unohdettujen äppien kalmistoon. Mutta jos joku diginatiivi innostuu, olen iloinen.

Ministeriön teettämän selvityksen mukaan emoji-hankkeella on reilussa vuodessa tavoitettu maailmalla lähes 200 miljoonaa ihmistä uutis- ja somenäkyvyyden kautta. Jos sama saavutettavuus olisi tehty maksetun median kautta maksettuina mainoksina, niiden arvo pyörisi noin kahdeksassa miljoonassa eurossa. Hieno homma. Usko on puoli voittoa. Se nähtiin Super Bowlissakin, jossa Patriots nousi voittoon toivottomalta takamatkalla. Tauolla katsottiin Lady Gagaa ja – mainoksia. Puolen minuutin mainos maksoi noin viisi miljoonaa euroa. Uskon, että rahalla sai vastinetta.

13-3-9444064

 

Same-same, but different

No Comments

Markkinointi & Mainonnassa – kaupallisen viestinnän pää-äänenkannattajassa – oli haastateltu Satumaa Family Busineksen uutta ruotsalaista toimitusjohtajaa Johan Birathia, joka lausuu: ”En erota, onko mainos hyvä vai huono, mutta yritystä osaan rakentaa.” 

Itse olen päivän pörssitiedotteen mukaan Zeeland Family uusi luova johtaja. Perhekeskeisyyden, piiskamaisen hoikan olemuksen ja etunimen etymologian lisäksi meissä on Birathin kanssa myös muuta samankaltaista. Itse kyllä väitän erottavani, onko mainos hyvä vai huono, mutta en voi väittää tietäväni, miten juuri niitä hyviä tehdään.

Ville Tolvanen kirjoittaa paljon, monesti myös asiaa. Jo reilut kolme vuotta sitten hän pohti blogissaan luovan johtajan toimenkuvaa. Tolvanen kokee, että organisaation sijaan erityisesti jokainen brändi tarvitsee luovan johtajan. Jokainen kehittyvä brändi vaatii tuekseen luovaa strategiaa ja sen johtamista. Luovan johtamisen tehtävä on pitää asiakaskokemus ja -suhde relevantteina ja kiinni strategiassa.

Zeeland Family on Suomen monipuolisin markkinoinnin palvelutoimisto. Saa meitä mainostoimistoksikin kutsua, jos se tuntuu tutummalta, vaikka työstämme puhdasta mainontaa taitaa olla enää reilu kolmannes. Tehtäväni ei uudessa positiossa ole johtaa oman yhtiömme asiakaskokemusta. Tehtäväni on innostaa lukuisat tiimimme johtamaan asiakkaittemme meille ulkoistamien brändien markkinointia. Minun tehtäväni on lähinnä tunnistaa oikeat strategiat, luovat suunnitelmat ja oikeat tekijät. Ne kaikki ovat jo nyt omissa käsissämme. Nyt vain teemme niistä asiakkaillemme entistä kunnianhimoisempia ja kaupallisempia yhdistelmiä. Entistä ennakkoluulottomammin, entistä tarkemmin.

European starling flock. These dense flocks of european starlings (Sturnus vulgaris), which can contain thousands of individuals, are most often seen at twilight. Photographed in Rome, Italy.

Older Entries